Euroopan keskuspankin odotetaan nostavan ohjauskorkoaan 27.7.2023 pidettävässä kokouksessaan. Keskuspankki katsoo, että hintojen nousu, eli inflaatio, on vielä liian nopea. Helpotusta on kuitenkin odotettavissa, sillä monet tunnusluvut puhuvat sen puolesta, että inflaation hidastuminen on pysyvämpää.

Pahimmat inflaatiopaineet ovat takana

EKP:n tehtävä on euroalueen inflaation pitäminen noin 2 prosentissa keskipitkällä aikavälillä. Euroalueen inflaatio oli kesäkuussa 5,5 prosenttia, joka on vielä selvästi yli tavoitteen. Kun sen sijaan tarkastelemme hintojen nousutahtia vuoden 2023 aikana, käy ilmi, että kokonaisinflaatio on jo vuosien 2018 ja 2019 tasoilla ja pohjainflaatio (hintojen nousu pois lukien energia ja ruoka) hidastuu selvästi.

Hintapaineiden helpotus näkyy selvästi myös tuottajahinnoissa. Tuottajahintaindeksi mittaa osittain samojen tuotteiden hintoja kuin kuluttajahintaindeksi, mutta vasta tuotteiden lähtiessä tehtaalta (tuottajalta).

Iso osa koronnostojen vaikutuksista vielä realisoitumatta

EKP aloitti korkojen nostot viime vuoden heinäkuussa. Sen jälkeen ohjauskorko on noussut 0,0 prosentista 4,0 prosenttiin. Ohjauskoron muutos ei ole ollut koskaan sen historiassa näin nopea. Tämä tuo EKP:lle lisähaasteen. Kohonnet korot hidastavat inflaatiota viiveellä. Jo tehtyjen koronnostojen vaikutuksesta on nähty vasta pieni osa. Eli vaikka korkoja ei enää nostettaisi, EKP:lla on jo ”putkessa” hidastavia koronnostoja.

Pankkirahoituksen taantuminen heikentää taloutta

Korkojen nousu on odotetusti iskenyt pankkirahoitukseen. Euroalueella pankkirahoituksen transaktiot (lainojen nostojen ja lyhennysten erotus) ovat tippuneet nollan tuntumaan. Muutos on ollut merkittävä, sillä vielä viime kesänä transaktioiden arvo oli kuukausitasolla yli 70 miljardia positiivinen. Pankkien luotonannon hiljeneminen vähentää asuntokauppoja, investointeja ja kulutusta. Sillä on siis negatiivinen vaikutus taloudelliseen aktiviteettiin, ja tätä kautta se pienentää hintapaineita. Lainaamisen taantuminen povaa siis inflaation hidastumista.

Yritysten hintaodotukset sakkaavat

Euroalueen yritysten luottamuskyselyistä ilmenee, että yritysten hintanäkymä heikkenee. Toisin sanoen yhä harvempi yritys aikoo nostaa hintoja ja yhä useampi aikoo laskea hintoja. Yritysten hintanäkymä on tärkeässä roolissa inflaationäkymässä. Yritysten hintojen nostot ovat pohjimmiltaan inflaatiota. Se mitä kuluttajat ostavat, on yritysten myymää. Niinpä yritysten hintanäkymien heikkeneminen, eli hintojen nostovauhdin hidastuminen, on tärkeä merkki inflaatiopaineiden helpottamisesta.

Korkojen tasaantuminen tukee taloutta

Pelkkä korkojen nostojen loppuminen auttaa taloutta. Moni lainaamista pohtiva, esimerkiksi uuden asunnon ostoa harkitseva, on huolissaan korkojen noususta. Kun nousu lakkaa, kasvaa uskallus hakea lainaa. Taloudellisen aktiviteetin vahvistuminen ei edellytä merkittävää korkojen laskua. Usein riittää, että huoli korkojen noususta vähenee.

Lasse Corin lasse.corin(at)aktia.fi
Twitter: @lassecorin

Vuosia kestänyt vaatteiden hintojen laskutrendi näyttäisi päättyneen Suomessa. Myös perinteiset tammikuun ja alkukesän alennusmyynnit ovat ainakin kuluttajan näkökulmasta aiempia vuosia huonompia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksistä, joka mittaa monien tuotteiden ja palveluiden ohella mm. vaatteiden hintojen kehitystä.

Hintojen pitkäaikainen lasku on päättynyt

Suomessa myytävien vaatteiden hintojen vuosimuutos oli negatiivinen lähes koko ajanjakson vuodesta 2013 aina vuoteen 2021. Syitä kehitykseen on varmasti useita, mutta verkkokaupan yleistyminen ja sen mukanaan tuoma kilpailun kiristyminen ovat näistä näkyvimmät. Suomalaisten ostovoima ei myöskään ole kasvanut erityisen nopeasti. Niinpä kysynnän kasvu on jäänyt heikoksi, ja kilpailu on ollut kireämpää.

Vuoden 2021 lopussa tilanne muuttui ja hinnat alkoivat nousta. Nousu on jatkunut näihin päiviin asti, sillä tämän vuoden toukokuussa vaatteiden hinnat nousivat 3,7 prosenttia vuoden takaisesta. Raaka-aineiden kallistuminen ja talouden pullonkaulat ovat osaltaan nostaneet hintoja. 

Alennusmyynneistä vähemmän iloa kuluttajalle

Kuluttajahintaindeksissä vaatteiden hintojen kuukausivaihtelussa näkyy mielenkiintoinen jokavuotinen ilmiö, nimittäin alennusmyynnit. Ne toistuvat vuosittain joulusesongin jälkeen tammikuussa ja kesällä erilaisina ”mid-season”-kampanjoina. Alennuksista pitävät kaikki, mutta viime aikoina kuluttajat ovat joutuneet pettymään.

Vuonna 2014 vaatteiden hinnat laskivat tammikuussa yli 9 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Ylipäätään hintojen lasku tammikuussa oli tuolloin selvästi suurempi. Viimeisten kolmen vuoden aikana (2021–23) vaatteiden hinnat ovat laskeneet tammikuussa noin 2,5 prosenttia. Tätä ei selitä se, että alennukset alkavat osittain jo joulukuussa, koska joulukuussa hintojen muutos on näinä vuosina ollut hyvin pientä. Katsottaessa pidemmälle taaksepäin 2010-luvun alkuun joulualennukset todellakin näyttävät aikaistuneen. 

Toinen suuri alennuskampanja osuu kesä- ja heinäkuulle, kun shortsit pannaan lihoiksi syysmuodin tieltä.  Kesän alennusjakso ulottuu kahdelle kuukaudelle eli se kestää selvästi pidempään kuin vuodenvaihteessa. Hintoja lasketaan sekä kesäkuussa että heinäkuussa. Kesän alennuksetkin vaikuttavat heikommilta. Viime vuonna vaatteiden hinnat laskivat kesä- ja heinäkuussa yhteensä 2,5 prosenttia. Vuonna 2014 laskua oli yli 10 prosenttia.

Tilastossa näkyvään aiempia vuosia pienempään hintojen laskuun voivat vaikuttaa aletuotteiden suppeampi tarjonta tai pienemmäksi jäävät prosenttialennukset. Niin tai näin, alennusmyynnit ovat kuluttajan näkökulmasta huonompia.

Pikamuoti kärsii – ja hyvä niin

Vaatteista puhuttaessa pikamuoti nousee jatkuvasti keskustelun aiheeksi. Vaatteiden käyttöikä on lyhyt, jolloin jätettä syntyy paljon. On toivottavaa, että vaatteiden hintojen nousu rajoittaa tätä ilmiötä. Kulutamme jo nyt liikaa, joten ostamisen järkevöittäminen lienee paikallaan. Samaan aikaan käytettyjen vaatteiden kauppa yleistyy, mikä sekin on ympäristön näkökulmasta oikeansuuntainen ilmiö. Toivottavasti nämä ilmiöt vahvistuvat edelleen.

Lasse Corin lasse.corin(at)aktia.fi
Twitter: @lassecorin