Suomalaispyöräilijöiden keräämät varat menevät Aamu Suomen Lasten Syöpäsäätiölle ja Sylva ry:lle, jotka tekevät tärkeää työtä lasten syöpätutkimuksen edistämiseksi ja syöpäsairaiden lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tukemiseksi. Iso osa varoista on saatu lahjoituksina yrityksiltä, jotka lähtivät mukaan hankkeen sponsoreiksi.

Espoolaisjoukkueessa pyöräili kaksi aktialaista, Mari Berglund ja Ingeli Lönnberg. Kummallekin Pariisin-matka oli ensimmäinen Rynkebyn riveissä, ja tunnelmat Pariisiin saapuessa vaihtelivat riemusta liikutukseen.

”On vaikea kuvailla hetkeä, kun saavuimme joukkueena Pariisiin. Paikalle oli saapunut sankoin joukoin pyöräilijöiden ystäviä ja perhettä. Kun poljimme heidän muodostamaansa kujaa pitkin maaliin, se oli todella tunteikas hetki”, Lönnberg muistelee.

”Päällimmäisenä tunteena oli ylpeys siitä mitä olimme joukkueena saavuttaneet. Tunnelmaa varjosti ainoastaan haikeus siitä, että yhteinen matkamme joukkueena oli tullut päätökseen”, Berglund jatkaa.

Rohkeasti yhdessä kohti tärkeää tavoitetta

Kun väsymys painoi jaloissa, motivaatiota jatkamiseen antoi ajatus lasten auttamisesta.  Myös joukkueen tuella oli keskeinen rooli. Kaikille oli itsestään selvää, että ketään ei jätetä jälkeen ja että kaveria kannustetaan.

Aktian Brand Lead Anna Holtari oli mukana ottamassa vastaan Team Rynkebyn diplomia. Hän on iloinen keräyksen lopputuloksesta ja ylpeä kollegojensa saavutuksesta.

”On hienoa, että voimme pankkina olla mukana auttamassa syöpäsairaita lapsia. Vähintään yhtä hienoa on, että Aktian henkilöstö kantaa oman kortensa kekoon. Mari ja Ingeli tekivät hatunnoston arvoisen suorituksen. Tämä on jälleen kerran osoitus siitä, mitä tavoitteeseensa sitoutunut tiimi voi rohkealla ja ennakkoluulottomalla asenteella yhdessä saavuttaa”, Holtari painottaa.

Yhdessä tekeminen konkretisoitui hetkeen, jolloin Team Rynkebyn keräämä lahjoitussumma paljastettiin.

”Lahjoitettu summa on merkittävä, ja sen eteen on tehty paljon töitä. Näin kauden päätteessä tuntuu hienolta nähdä tämä summa, jonka olemme yhdessä keränneet hyvään tarkoituksen. Olen ylpeä siitä, että Aktia lähti kultasponsorina mukaan tukemaan vakavasti sairastuneita lapsia ja nuoria”, Lönnberg kiittää.

Korkojen nousu iskee parhaillaan kovalla voimalla suomalaiseen rakennussektoriin. Rakennuslupien määrä on vähentynyt voimakkaasti. Samalla rakennusyritysten konkurssit yleistyvät vauhdilla. Suomessa on rakennettu viime vuosina paljon, mikä on tehnyt maamme taloudesta euroalueen rakentamisriippuvaisimman.

Suomi on kasvattanut riippuvuuttaan rakentamisesta

Vuonna 2022 Suomen bruttokansantuotteesta peräti 15 prosenttia tuli rakennusinvestoinneista. Luku on korkea, sillä euroalueen keskiarvo oli noin 11,6 prosenttia. Rakentamisen merkitys taloudellemme on kasvanut, sillä vuonna 2015 noin 12 prosenttia Suomen bruttokansatuotteesta muodostui rakennusinvestoinneista. Tilanteen merkityksestä kertoo jotain se, että rakentamisen osuus oli viimeksi yhtä suuri kasinovuosien jälkimainingeissa ja suuren pankkikriisin kynnyksellä vuonna 1991.

Vertaamme Suomen kiinteistö- ja asuntomarkkinoita säännöllisesti Ruotsiin. Rakentamisen kansantaloudellisen vaikutuksen näkökulmasta länsinaapurimme tilanne on valoisampi. Vuonna Ruotsin bruttokansantuotteesta 11,6 prosenttia tuli rakentamisesta.

Rakennuslupien väheneminen lupaa heikkoja aikoja

Suomessa rakennuslupien määrät kääntyivät laskuun vuoden 2021 heinäkuussa. 12 kuukauden liukuvalla summalla laskettuna myönnettyjen lupien määrä oli kuluvan vuoden kesäkuussa 31 prosenttia pienempi kuin kesäkuussa 2022. Vastaavaa lupien vähenemistä ei todistettu edes vuosien 2008–2009 finanssikriisissä. 

Euroalueeseen verrattuna Suomen rakennussektorin näkymä on myös selvästi synkempi. Mittarit eivät ole täysin vertailukelpoisia, mutta vuositasolla voitaneen puhua 15–20 prosentin laskusta euroalueen rakennusluvissa.

Miten tilanne vertautuu edelliseen finanssikriisiin?

Kun katsotaan ajassa taaksepäin, vuonna 2009 Suomen bruttokansantuote supistui 8,0 prosenttia. Tästä noin 2 prosenttiyksikköä, eli neljännes, aiheutui rakennusinvestointien vähenemisestä. Tällä hetkellä Suomen talous on aiempaa riippuvaisempi rakentamisesta, ja rakennuslupien määrä on vähentynyt voimakkaammin.

Soppaan pitää vielä lisätä korkotason muutos. Vuonna 2009 korot kääntyivät voimakkaaseen laskuun, mikä helpotti velkaisten kotitalouksien tilannetta ja teki oman tai sijoitusasunnon ostosta halvempaa. Nyt tilanne on täysin toisensuuntainen. Reilu kymmenen vuotta sitten 12 kuukauden euriborkorko laski viidestä nollaan, kun nyt on menty nollasta neljään.

Vaikka tilanne ei äityisikään vuosien 2008–2009 tasolle, on vaikea nähdä, että pahin olisi jo takana rakennussektorilla.

Historiasta on opittu

Nykyisen taloudellisen epävarmuuden erottaa esimerkiksi 1990-luvun pankkikriisistä ja 2008 finanssikriisistä se, että kotimainen pankkisektori on paljon vahvemmassa kunnossa. Alati kiristyvä sääntely on tuonut mukanaan vakavaraisen pankkisektorin, johon talouden shokit vaikuttavat vähemmän.

Toinen hyvä asia on, että asuntojen hinnat ovat jo laskeneet. Asunnonomistajan korviin tämä kuulostanee kummalliselta, mutta hintojen lasku kertoo markkinoiden sopeutumisesta. Jossain vaiheessa saavutamme tason, jolla hinnat ovat lainojen hoitokuluihin nähden sopivat. Tällöin myös markkina lähtee palautumaan.

Lasse Corin lasse.corin(at)aktia.fi
Twitter: @lassecorin