Aktia on ainoana suomalaisena varainhoitajana mukana kehittämässä kansainvälistä työkalua, jota finanssialan toimijat voivat käyttää arvioidessaan ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia, kun kohteena ovat valtiolliset liikkeeseenlaskijat. Työkalu sisältää taloudellisesti merkittävää ilmastonmuutostietoa ja on hyödyllinen arvioitaessa sijoituksia valtionlainoihin.

“Aktialla on pitkä kokemus ESG-kriteerien integroinnista sijoitusprosessissamme käytettävään arviointimalliin. Mallin avulla tunnistamme valtiot, joiden joukkolainoihin sijoitamme. Siksi meidät toivotettiin tervetulleeksi ASCOR-yhteistyöhön, Aktian vastuullisuusjohtaja Markus Lindqvist kertoo.

Ensimmäinen julkinen työkalu sijoittajille

Assessing Sovereign Climate-Related Opportunities and Risks (ASCOR) on ensimmäinen julkisesti saatavilla oleva työkalu, jota sijoittajat voivat käyttää arvioidakseen valtiollisten liikkeeseenlaskijoiden ilmastoriskiä. ASCOR on toteutettu loppusijoittajien, omaisuudenhoitajien sekä ESG-sijoittajaverkostojen yhteishankkeena, ja sillä on kansainvälisen sijoittajaverkostojen tuki. Tavoitteena on tuoda taloudellisesti merkittävä tieto ilmastonmuutoksesta osaksi valtionlainasijoitusten arviointia.

“Kun viitekehys on valmis, meillä on riippumaton, kaikkien vapaasti käytettävissä oleva arviointityökalu, joka vauhdittaa valtiollisten liikkeeseenlaskijoiden ilmastotoimia ja auttaa sijoittajia saavuttamaan nettonollatavoitteensa”, Lindqvist toteaa.

Työkalu auttaa sijoittajia ja liikkeeseenlaskijoita löytämään yhteisymmärryksen siitä, miten siirtymä toteutetaan kansallisella tasolla, ja se antaa valtiollisille liikkeeseenlaskijoille mahdollisuuden esitellä edistymistään ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan voidaan toteuttaa reilusti ja oikeudenmukaisesti

ASCOR on sisällyttänyt viitekehykseensä oikeudenmukaisen siirtymän komponentin. Näin se kannustaa rahoittajia tukemaan kestävää siirtymää vähähiiliseen yhteiskuntaan etenkin niissä maissa, jotka eivät kykene siirtymää itse rahoittamaan.  Yhteisen viitekehyksen pohjalta on mahdollista arvioida yksittäisten maiden ilmastotoimia, ja sen avulla sijoittajat saavat entistä paremmin tietoa ilmastotyön edistymisestä. Viitekehys perustuu olemassa olevaan tietoon mutta tarjoaa liikkeeseenlaskijoille myös yksityiskohtaista tietoa, jotta nämä voivat tukea tehokkaammin valtiollisia siirtymäsuunnitelmia.

Viitekehyksen keskiössä ovat esimerkiksi valtiokohtaiset kestävän rahoituksen suunnitelmat, käytänteet ja siirtymävaatimukset, joiden tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta ja edistää ilmastovaikutuksiin sopeutumista. Monet sääntelyviranomaiset vaativat sijoittajia yhä useammin raportoimaan ilmastoon liittyvät taloudelliset riskit ja sitoutumaan hiilineutraaliustavoitteeseen ja näin osoittamaan ymmärrystä ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista. Työkalu tukee viestintää ja parantaa valtionlaina-analyysin tasoa.

ASCOR toteutetaan kansainvälisenä yhteistyönä

ASCOR-projektia johtavat loppusijoittajat, varainhoitajat ja sijoittajaverkostot. ASCORin puheenjohtajina toimivat Victoria Barron (BT Pension Scheme Management) ja Adam Matthews (Church of England Pensions Board). ASCORin perustajia ovat YK:n koolle kutsuma Net-Zero Asset Owner Alliance (AOA), Ceres, Institutional Investors Group on Climate Change (IIGCC), the Principles for Responsible Investment (PRI) ja Sura Asset Management, jotka kaikki kuuluvat ASCORin ohjauskomiteaan. Hanketta tukee Chronos Sustainability. ASCORin akateeminen kumppani on TPI Global Climate Transition Centre, jonka toimipaikka on Grantham Research Institute on Climate Change and the Environment, LSE.

ASCOR Advisory Committee, joka kuuluu hankkeen nykyisen vaiheen rahoittajiin ja teknisiin tukijoihin, koostuu ohjauskomitean jäsenistä ja sijoitustoiminnan edustajista. Näitä ovat Aktia Pankki, Allspring Global Investments, Amundi Asset Management, Colchester Global Investors, Franklin Templeton, MFS Investment Management ja Ninety One.

Hankkeen muita kumppaneita ovat sijoittajaverkostot Investor Group on Climate Change (IGCC) ja Asia Investor Group on Climate Change (AIGCC). Lisätietoja: ascorproject.org

Lisätiedot: Mia Smeds, ulkoisen viestinnän päällikkö, [email protected], puh 044 546 0379

Suomi saa kohta uuden hallituksen. Hallituksella on edessään lukuisia haasteita, joista oikeastaan kaikki ovat olleet tiedossa jo vuosia. Ongelmat eivät ratkea yhden hallituksen aikana, mutta mahdollisesti yhden hallituksen päätöksillä. Alhaalla neljä keskeistä talouden teemaa, joihin uuden hallituksen on puututtava välittömästi:

1.  Julkisen velkaantuneisuuden kääntäminen on uuden hallituksen ykkösprioriteetti

Suomen julkisen sektorin velkaantuneisuus on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, ja tähän uuden hallituksen tulee puuttua ensimmäisenä. Vaikka iso osa velanotosta on hyvin perusteltua, se ei vähennä velkaantumisen riskejä.

Velkaantuneisuus tulee saada laskuun, jotta seuraavan kriisin kohdatessa julkinen sektori pystyy tukemaan sekä kansalaisia että taloutta. Tämä edellyttää uudistuksia ja kipeitä päätöksiä. Uudistuksissa, etenkin leikkauksissa, siirtymäajan tulee olla riittävän pitkä, jopa yli seuraavien vaalien. Tällöin suuretkin uudistukset on helpompi toteuttaa.

2. Työllisyysasteen nostaminen vaatii katseen kääntämistä länteen

Suomen hyvinvointivaltion rahoituksen turvaaminen edellyttää työllisyysasteen nostamista.  Olemme auttamatta jäljessä Ruotsia ja Tanskaa, jotka molemmat ovat hyviä vertailukohteita talouksiemme samalaisen rakenteen vuoksi. Suomessa työllisten osuus on maavertailussa matalin kaikissa ikäryhmissä, pois lukien nuorimmat kansalaiset.

Ero Ruotsin ja Tanskan eduksi korostuu etenkin vanhemmissa ikäryhmissä. Koska työllisyysaste on heikompi useissa ikäryhmissä, ongelmaan ei ole yksinkertaista ratkaisua. Onkin syytä analysoida tarkkaan, voimmeko ottaa oppia läntisiltä naapureiltamme, kopioida hyviä käytänteitä ja tunnistaa menestystekijöitä, jotka meiltä vielä puuttuvat?

3. Julkisen sektorin investointikyky on rajallinen – tarvitaan uusia porkkanoita vauhdittamaan yksityisen sektorin investointeja Suomeen 

Suomi tarvitsee enemmän investointeja kasvun vauhdittamiseen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Tällä hetkellä julkisen sektorin osuus investoinneista on Suomessa jo melko korkea.

Ruotsissa julkisen sektorin investoinnit vastaavat 4,6 prosenttia bruttokansantuotteesta, Suomessa niiden osuus on 4,1 prosenttia. Julkisen sektorin haasteena on velkaantuneisuus, joten investointien kasvu nojaa pitkälti yksityisen sektorin investointikykyyn, -haluun ja -varoihin. Miten saamme houkuteltua enemmän yksityisiä sijoittajia Suomeen? 

4. Vihreä sähkö selvä valonpilkahdus – tätä valoa ei saa sammuttaa

Suomessa on investoitu viime vuosina valtavasti uusiutuvaan energiaan, etupäässä tuulivoimaan. Näiden investointien ennustetaan jatkuvan merkittävinä.

Tuulivoiman rakentaminen tuo Suomeen halpaa ja puhdasta energiaa, jota teollisuus voi hyödyntää. Tämä avaa Suomelle uusia markkinoita ja vahvistaa kilpailukykyämme. Annetaan siis energiainvestointien virrata rauhassa, eikä rikota sitä, mikä toimii jo hyvin.

Lasse Corin lasse.corin(at)aktia.fi
Twitter: @lassecorin

Työvoima vähenee, kun suomalaiset ikääntyvät. Vanhan sanonnan mukaan työvoiman määrää pitäisi kasvattaa uran alkupäästä, keskeltä ja loppupäästä. Kun vertaamme seniorien työllisyyttä Suomessa ja Japanissa, meillä Suomessa on paljon hyödyntämätöntä työvoimapotentiaalia juuri työurien loppupäässä.

Ikääntyvä yhteiskunta tarvitsee lisää työvoimaa 

Väestön ikääntyessä Suomessa on yhä vähemmän käsipareja tekemässä töitä. Työt eivät kuitenkaan ole kadonneet, ja monissa tehtävissä työntekijöiden tarpeen ennustetaan kasvavan. Tästä konkreettinen esimerkki on vanhustenhoito.
Japani on kärsinyt jo vuosia yhteiskunnan ikääntymisestä ja työvoiman vähenemisestä. Itse asiassa Japanin väkiluku on pienentynyt jo vuodesta 2008. Samalla huoltosuhde, eli alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden suhde työikäiseen väestöön on maailman korkeimpia, 71 prosenttia. Suomi kulkee samalla polulla; huoltosuhteemme on 63 prosenttia ja tukevasti matkalla ylöspäin.

Japanissa joka toinen 65–69-vuotias käy töissä

Japani on sopeutunut väestön ikääntymiseen ja ”lapsikatoon” varsin tehokkaasti. Työllisyys on kasvanut etenkin työurien loppupäässä. OECD:n tilastojen mukaan ikäryhmään 65–69 kuuluvista kansalaisista 50 prosenttia käy töissä, Suomessa samasta ikäryhmästä vain 15 prosenttia. Ero seuraavassa ikäryhmässä, eli 70–74-vuotiaissa on yhtä silmiinpistävä: Japanissa 33 prosenttia ja Suomessa 7 prosenttia. Koska työikäisen väestön määrä ei kasva, työuria on jatkettu urien loppupäästä, millä on ollut positiivinen vaikutus työvoiman määrään. Japanin talous tuskin selviäisi ilman ikäihmisten työpanosta.

Tilastoknoppi: OECD:n tilastoissa Japanissa 65–69-vuotiaiden työllisyysaste on kaikista maista korkein, 70–74-vuotiaissa vertailun toiseksi korkein.

Japanin työllisyysasteilla yli 200 000 työllistä lisää Suomeen

Jos kasvattaisimme 65–74-vuotiaiden työllisyysasteita Suomessa Japanin tasolle, sillä olisi erittäin suuri vaikutus työllisten lukumäärään Suomessa. Vuoden 2021 tiedoilla tämä tarkoittaisi yli 200 000 työllistä enemmän. Luku on Suomen mittakaavassa valtava. Viime vuonna työllisiä oli yhteensä 2,53 miljoonaa. Työllisten määrä kasvaisi siis yli 8 prosenttia! Ikääntyneet työntekijät toisivat toivottua apua työvoimapulaan, ovathan he jo valmiiksi koulutettuja, kokeneita ja kielitaitoisia.

Työurien pidentäminen osa työkalupakkia

Työurien pidentäminen on tärkeää ja sitä tapahtuu jo. Itselläni tavoite-eläkeikä on muutamaa kuukautta alle 70 vuotta. Urien pidentäminen on kuitenkin vain osa kokonaisuutta, ja muitakin toimia tarvitaan. Meidän tulee keskustella siitä, miten voimme edistää työssä jaksamista, tehdä työn vastaanottamisesta houkuttelevampaa ja kasvattaa työttömien työllistämis- ja koulutusohjelmia. Meillä on paljon potentiaalia Suomessa, se pitää vain osata valjastaa käyttöön.
 
 

Kadut täyttyvät keltaisista polkupyöristä 7. heinäkuuta, kun pyöräilyjoukkueet aloittavat matkan kohti Pariisia. Suomalaisjoukkueiden 1 200 kilometrin matka starttaa Travemündesta. Joukkueet ovat osa 2 026 pyöräilijän ja 538 huoltotiimiläisen kansainvälistä Team Rynkeby -hyväntekeväisyysprojektia. 

Jokavuotisella pyöräilytapahtumalla kerätään rahaa vakavasti sairaiden lasten hyväksi. Viime vuonna projekti tuki eri maiden avustusorganisaatiota 10,4 miljoonalla eurolla.  

Suomalaispyöräilijöiden keräämät varat menevät Aamu Suomen Lasten Syöpäsäätiölle ja Sylva ry:lle, jotka tekevät tärkeää työtä lasten syöpätutkimuksen edistämiseksi ja syöpäsairaiden lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tukemiseksi. Iso osa kerätyistä varoista saadaan lahjoituksina yrityksiltä, jotka lähtevät mukaan hankkeen sponsoreiksi. 

Aktia jakaa Team Rynkebyn arvot 

Aktia tukee Team Rynkebyn varainkeruuta. Team Rynkeby on meille luonteva sponsorointikohde, sillä tiimin arvot – vastuunottaminen, yksilön kunnioittaminen, aktiivisuus, itsensä kehittäminen ja toisten siivittäminen menestykseen – näkyvät vahvasti omassa toiminnassamme. 

Pariisiin suuntaa myös kaksi aktialaista, jotka parhaillaan valmistautuvat kesän koitokseen. Espoolaisjoukkueessa pyöräilevät Mari Berglund ja Ingeli Lönnberg ovat ensikertalaisia Pariisin-matkalla. Heitä projektissa kiehtovat yhteisöllisyys sekä mahdollisuus yhdistää hyväntekeväisyys ja liikunta. 

”Tämä on upea tilaisuus tehdä yhdessä töitä hyvän tarkoituksen eteen ja ylittää samalla itsensä”, Berglund sanoo. 

Molemmat ovat ahkeria liikkujia, mutta aktiivipyöräilytaustaa heillä ei ole. Se ei intoa vähennä. 

”Joukkueessamme on eri-ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä. Joillakin on vain vähän pyöräilytaustaa, toiset ovat kokeneita harrastajia. Yhteishenki joukkueessa on hyvä ja meillä on hauskaa keskenämme”, Lönnberg korostaa. 

Motivaatio tärkeämpi kuin pyöräilytausta 

Pariisin-matkalle osallistumista edeltää alkuhaastattelu. Osallistujilta edellytetään aikaa ja motivaatiota sitoutua joukkueensa yhteisiin harjoituksiin. Lisäksi jokainen tekee parhaansa kerätäkseen rahaa vakavasti sairaiden lasten hyväksi. 

Talvella joukkueet treenaavat yhdessä peruskestävyyttä, kevään tullen alkavat yhteiset pyörälenkit keltaisilla Team Rynkeby -pyörillä. 

”Treeneissä korostuu turvallisuus. Harjoittelemme ennakoivaa ryhmässä ajamista ja opettelemme viestimään liikkeistämme ryhmän sisällä”, Lönnberg kertoo. 

Treenatessa kunto kasvaa kohisten. Pyöräily Pariisiin ei kuitenkaan ole kilpailu, Berglund muistuttaa. 

”Ei se matka vaan se vauhti. Rauhassa mennään ja nautitaan, ja kaikki tulevat maaliin samana päivänä. Tärkeintä on, että teemme yhdessä positiivisia asioita.”