Aktia sijoituskohteena
2023
Korkojen nopea nousu leimasi talouskehitystä
Vuosi 2023 muistetaan inflaation vastaisesta taistelusta. Nähtäväsi jää, mitkä ovat toimenpiteiden ja niitä seuranneen korkojen nopean nousun kokonaiskustannukset. Keskuspankkien nopeilla koronnostoilla oli huomattava vaikutus euroalueen talouteen. Samaan aikaan Kiinassa kärsittiin heikosta talouskasvusta. USA on ollut maailmantalouden valopilkku, mutta kasvua on siivittänyt merkittävä – ja myös kestämätön – budjettialijäämä.
Euroalueen korot, joista Euroopan keskuspankki päättää, jatkoivat nousuaan vuonna 2023, mutta kasvu pysähtyi toisella vuosipuoliskolla. Tästä saamme kiittää kokonaisinflaation nopeaa laskua; vuoden loppuun mennessä inflaatio laski 9,2 prosentista 2 prosentin tuntumaan. Kaikien kaikkiaan viimeisten kuukausien inflaatioluvut olivat ennakoitua matalammat. Korkojen osalta näkymät olivat siksi myönteiset.
Suurin osa suomalaisten asuntolainoista on kytketty euriborkorkoihin, ja siksi korkojen nousu on vaikuttanut suomalaisiin kotitalouksiin ja yrityksiin nopeammin kuin monissa muissa maissa. Asuntojen hinnat jatkoivat laskuaan koko vuoden ajan, eikä positiivista käännettä ennakoivia merkkejä ole tullut näköpiiriin. Tämä synnyttikin rakennusalalle suuria haasteita, ja uusien rakennuslupien määrä laski hälyttävän nopeasti. Rakennuslupien määrän lasku vaikuttaa kielteisesti vuoden 2024 asuntotuotantoon. Samaan aikaan EU-talouksien vaikeudet ovat painaneet Suomen vientisektoria. Myönteistä sen sijaan on, että suomalaisten kotitalouksien ostovoima parani. Aiemmin palkankorotukset eivät ole kompensoineet nopean inflaation aiheuttamaa ostovoiman laskua, mutta vuonna 2023 inflaation hidastuminen ja suuremmat palkankorotukset käänsivät ostovoiman kasvuun. Silti kestää aikansa, ennen kuin ostovoima ylittää vuoden 2021 huipputason.
Kaiken kaikkiaan talouden tunnelmat heikkenivät vuonna 2023. Inflaatioon liittyvä epävarmuus on helpottanut, ja markkinoilla odotellaan korkojen laskua. Suomen osalta ilmassa on kuitenkin enemmän negatiivisia kuin positiivisia merkkejä.
Lasse Corin
pääekonomisti