Lehdistötiedote

Aktia Pankki Oyj

18.6.2025 klo 12.00

Tilastokeskuksen tänään julkaiseman Kansantalouden rahoitustilinpidon1 mukaan kotitalouksien rahoitusasema vahvistui vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Velkaantumisaste (velkojen suhde tuloihin) laski 0,6 prosenttiyksikköä. Kotitalouksien rahoitusvarat kasvoivat 1,7 miljardilla, ja kotitalouksilla oli velkaa yhteensä 174 miljardia euroa.  

"Velkaantumisasteen lasku eli käytännössä heikko lainakysyntä kertoo kotitalouksien varovaisuudesta. Näkymä tästä eteenpäin on myös vähintäänkin epävarma, koska tilastokauden jälkeen on jo nähty mullistuksia, kuten Yhdysvaltain aloittama kauppasota", Aktian pääekonomisti Lasse Corin kertoo.

Sijoitusmarkkinoilla oli imua

Markkinan epävarmuudesta huolimatta suomalaiset kotitaloudet olivat aktiivisia sijoitusmarkkinoilla vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Pörssilistattujen osakkeiden nettohankinnat (myyntien ja ostojen erotus) olivat 692 miljoonaa euroa ja rahastojen 668 miljoonaa euroa. Edellisellä vuosineljänneksellä pörssiosakkeiden nettohankinnat olivat 168 miljoonaa euroa miinuksella.

"Suomalaiset ovat selvästi löytäneet rahastot sijoituskohteena. Sijoitusrahastojen nettohankinnat ovat olleet positiiviset yhtäjaksoisesti vuoden 2020 toisesta vuosineljänneksestä lähtien", Corin toteaa.

1 Suomen virallinen tilasto (SVT):  Kansantalouden rahoitustilinpito verkkojulkaisu. Viiteajankohta: 2025, 1. vuosineljännes. ISSN=2954-0895. Helsinki: Tilastokeskus Viitattu: 18.6.2025. Saantitapa: https://stat.fi/julkaisu/cm1kg1emz8z4i07w77zlkx2ef.

Lehdistötiedote  
Aktia Pankki Oyj  
10.6.2025 klo 8.00      

Aktian tuoreen asuntovarallisuusraportin mukaan suomalaisten varallisuus ei ole kiinni vain seinissä ja ruotsalaisten osakkeissa, vaikka näin yhä uskotaan.

”Vuonna 2023 suomalaisten varallisuudesta 53 prosenttia ja ruotsalaisten 51 prosenttia oli ”seinissä”. Loput varallisuudesta on finanssiomaisuutta, esimerkiksi talletuksia ja rahastosäästöjä”, Aktian pääekonomisti Lasse Corin toteaa.

Vuonna 2023 suomalaisten asunto-omaisuuden arvo oli kansalaista kohden Suomessa 94 800 euroa ja Ruotsissa 106 900 euroa. Asuntojen hintojen nousu on Corinin mukaan suosinut ruotsalaisia.

”Asuntojen hinnat ovat nousseet Ruotsissa selvästi nopeammin. Vuodesta 2010 asuntojen hinnat ovat nousseet Ruotsissa 79 prosenttia ja Suomessa vain 8 prosenttia.”

Asunto-omaisuudella ja asuntovelalla on vahva kytkös. Suomessa omistusasunnossa asuvista 70 prosentilla on velkaa, kun taas Ruotsissa vastaava luku on 85 prosenttia. Ruotsissa asuntolainoja myös lyhennetään edelleen selvästi vähemmän. Tämä mahdollistaa suuremman lainan nostamisen ja arvokkaamman asunnon hankinnan. 

Katse seinistä kansantalouden kilpailukykyyn

Vaikuttaa vahvasti siltä, että asunto-omaisuuden arvon nousu seuraa talouden kehitystä. Ruotsin talous on tunnetusti kehittynyt paremmin kuin Suomen, mistä kertovat käytettävissä olevien tulojen merkittävästi nopeampi kasvu ja selvästi korkeampi säästämisaste.

”Korkeampi säästämisaste mahdollistaa sijoittamisen muihin kohteisiin, kuten rahastoihin tai osakkeisiin. Samalla kun talous on kasvattanut asunto-omaisuutta, se on kasvattanut myös kotitalouksien muuta omaisuutta”, Corin painottaa.

Lue raportti tästä: aktia_asuntovarallisuusraportti_06_25.pdf

Maaliskuussa kulutusluottokannan kasvu Suomessa hidastui tasan nollaan. Luku on mittaushistorian heikoin (tai paras, riippuu keneltä kysyy). Vuonna 2004 kasvutahti oli yli 12 prosenttia, ja kun huomioidaan talouden kehitys vuosituhannen alussa, meillä on varsin hyvät perusteet olettaa, että kulutusluottojen kasvu on ollut näin hidasta viimeksi 1990-luvulla. 

Heikko talous painaa kuluttajaa 

Kulutusluottokanta sisältää erilaisia kulutukseen liittyviä luottoja ja lainoja. Suomen Pankin tilastoissa kulutusluottokanta on noin 18 miljardia euroa. Kannasta noin 4,8 miljardia on ajoneuvoluottoja, 8,1 miljardia muita kulutusluottoja ja 4,7 miljardia tili- ja korttiluottoja. Maaliskuussa vain autoluottokanta kasvoi 7,5 prosenttia vuodentakaisesta; muut kulutusluotot vähenivät 4,8 prosenttia ja tili- ja korttiluotot 3,1 prosenttia. 

Kulutukseen otettavien lainojen kasvun hidastuminen ei ole ihme, sillä kuluttajaluottamus Suomessa on heikko. Luottamusta kuvaavan indikaattorin arvo on -7,4, joka on alle pitkän ajan keskiarvon -2,7. Sama epävarmuus heijastuu säästämisasteeseen. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä suomalaisen kotitaloussektorin säästämisaste oli 4,4 prosenttia. Säästämisaste on ollut yhtä korkea yleensä taantumien aikaan. Kun työttömyysaste on samaan aikaan nousussa, ei ole ihme, etteivät kulutusluotot maistu suomalaisille. Koko taloudellinen toimintaympäristö kannustaa kuluttajia varovaisuuteen. 

Positiivinen luottorekisteri vaikuttaa myös luottokannan kehitykseen 

Viime vuoden huhtikuussa, eli noin vuosi sitten, luotonmyöntäjät saivat käyttöönsä positiivisen luottorekisterin. Rekisteriin on koottu tiedot suomalaisten yksityishenkilöiden luotoista. Luotonmyöntäjät näkevät rekisteristä hakijalle aiemmin myönnetyt luotot ja pystyvät näin tekemään parempia luottopäätöksiä. 

Rekisterin käyttöönotto vaikuttaa luottokantojen kehitykseen. Jos henkilön luottokelpoisuus on arvioitu heikoksi, luotonsaanti vaikeutuu, jolloin on luonnollista, että luottokannan kasvu hidastuu. 

Maksuhäiriömerkinnät kasvavat vielä 

Suomalaisten maksuhäiriömerkintöjen määrä kasvaa edelleen. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä merkintöjä oli Asiakastiedon mukaan 373 000. Määrä on kasvanut tasaisesti reilun vuoden ajan. Heikko taloustilanne kasvattanee maksuhäiriömerkintöjen määrää, mutta myös tilanteet, joissa ylivelkaantumispolulla olevien henkilöiden velansaanti loppuu positiivisen luottorekisterin myötä, kasvattavat alkuvaiheessa merkintöjen määrää. Tämä johtuu siitä, että vanhoja velkoja ei saada maksettua pois uusilla lainoilla, jolloin syntyy maksuhäiriömerkintä. Aluksi tämä lisää maksuhäiriömerkintöjä, mutta ajan myötä merkintöjen määrä pitäisi vähentyä, kun ylivelkaantuminen vaikeutuu. 

Lasse Corin lasse.corin(at)aktia.fi

Yleinen viisaus kuuluu, että kaikkein vaikeinta on aloittaminen. Osakesijoittamisessa aloittaminen on helpoin osa. Huomattavasti vaikeampaa on säännöllinen ja jatkuva sijoittaminen. Aloitin itse osakesijoittamisen teknohuumassa vuonna 1999. Sen jälkeen olen kohdannut sekä ylä- että alamäkiä. 

Aloitus osuu yleensä vahvaan markkinaan 

Osakesijoittamisen aloittamiselle ei ole olemassa väärää ajankohtaa. Osakemarkkinoiden keskimääräinen pitkän ajan tuotto on pyörinyt 6–8 prosentin tasolla. Tällaiseen tuottoon päästään, kun osakkeita omistetaan pitkäaikaisesti ja ostoja tehdään säännöllisesti. Koska tuotto muodostuu vuosien ja vuosikymmenien keskimääräisestä markkinakehityksestä, aloittamisen ajankohdalla ei ole suurta merkitystä. 

Oman kokemukseni mukaan osakesijoittamisen aloittaminen ajoittuu helposti hyvän markkinan aikaan eli ajankohtaan, jolloin osakekurssit nousevat. Aloituspäätös on helppo tehdä, kun some on pullollaan tarinoita onnistuneista sijoituksista. Samalla kasvaa riski siitä, että ensimmäiset osakeostot tehdään markkinoiden arvostuksen ollessa korkealla. Kun markkina sitten kääntyy, ensimmäiset sijoitukset ovatkin vahvasti tappiolla. Tästä alkaa yksi sijoittamisen vaikeimmista vaiheista, jossa sijoittajalta vaaditaan malttia ja etenkin uskoa omaan tekemiseen. 

Keskimääräinen tuotto vaati jatkuvia ostoja 

Osakesijoittamisen aloittamisen jälkeen tulee sijoittamisen haastavampi vaihe, nimittäin osakeostojen säännöllinen jatkaminen. Osakkeita pitää ostaa säännöllisesti ja eri toimialoilta. Hyvän sään aikaan aloitettu osakesäästäminen oli helppo valinta, etenkin jos markkina on jatkanut nousuaan ensimmäisen oston jälkeen. Mutta sijoittamisen keskeinen sääntö eli säännöllisyys tarkoittaa, että sijoituksia on vääjäämättä tehtävä yhtä lailla heikon markkinan aikaan.  

Parhaat tuotot tehdään vaikeina aikoina 

Käsite ”pitkäaikainen keskimääräinen tuotto” edellyttää sijoittamista niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Näistä jälkimmäisessä piilee yksi suurimmista osakesijoittamisen haasteista: osakkeita pitäisi ostaa myös silloin, kun markkinat ovat punaisella ja osakkeiden hinnat ovat laskeneet reippaasti. Historiasta tiedämme, että huonoina aikoina tehdyt sijoitukset ovat pitkällä aikavälillä parhaita sijoituksia. 

Siis juuri niinä aikoina, kun osakesijoittaminen on kaikista vaikeinta, kannattaa pitää pää kylmänä, seurata säännöllistä sijoitussuunnitelmaa ja ostaa osakkeita. Jos ei huonoina aikoina hanki osakkeita, on erittäin suuri riski, että pitkän aikavälin keskimääräinen tuotto ei koskaan toteudu, vaan sijoittaja joutuu tyytymään heikompiin tuottoihin. 

Hajautettu salkku sisältää hyviä ja huonoja sijoituksia 

Hyvin hajautetussa salkussa on hyviä ja huonoja sijoituksia. Tämä on täysin normaalia. Vähissä ovat ne osakesijoittajat, joilla kaikki sijoitukset ovat menneet täysin nappiin. Jos joku näin väittää, hän valehtelee tai ei ole koskaan sijoittanut osakkeisiin. Huonoimmassa mahdollisessa tapauksessa sijoituskohde menee konkurssiin. Lähihistoria muistaa vaikkapa Talvivaaran ja Credit Suisse -pankin. Jos ensimmäinen sijoitus menisi konkurssiin, aloittelevalta sijoittajalta vaaditaan kovaa luonnetta hyväksyä, että tämäkin on täysin normaalia. 

Lasse Corin lasse.corin(at)aktia.fi

Aktia Pankki Oyj (”Aktia”) on tuottanut tämän katsauksen sijoittajien käyttöön. Informaatio on koottu julkisista lähteistä, joita Aktia pitää luotettavina. Aktia ei kuitenkaan vastaa sisällön oikeellisuudesta tai täydellisyydestä. Tämä katsaus on tarkoitettu yhtenä monista apuvälineistä avustamaan sijoittajan päätöksentekoa, mutta sijoittajan tekemä sijoituspäätös on viime kädessä hänen omansa ja sen tulee perustua sijoittajan riittävinä pitämiin tietoihin ja tutkimuksiin. Sijoittajan tulee huomioida markkinoilla nopeasti tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset tämän katsauksen sisältöön. Aktia-konserniin kuuluvat yritykset, Aktian yhteistyökumppanit tai näiden yhtiöiden henkilökunta ei vastaa suorista tai epäsuorista tappioista tai vahingoista, jotka aiheutuvat tämän katsauksen tai sen osien käytöstä sijoitustoiminnassa. Katsauksen sisältämä informaatio on tarkoitettu sijoittajalle, jolle katsaus on esitetty, eikä sitä pidä antaa kenenkään toisen henkilön käyttöön. Tämän katsauksen kopioiminen tai lainaaminen kokonaisuudessaan tai osittain on kiellettyä ilman Aktian lupaa.

Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski. Asiakas vastaa itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää ja sijoitus voi aiheuttaa taloudellisia tappioita. Rahoituspalvelujen ja tuotteiden kulut voidaan periä asiakkaalta sijoitustoiminnan tuloksesta riippumatta. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin. Aktia ei vastaa dokumentissa esitettyjen tuotto-olettamusten toteutumisesta. Esitettävät skenaariot ovat tulevan tuloksen arvio, joka perustuu aiempiin tietoihin siitä, miten tämän sijoituksen arvo vaihtelee, ja/tai nykyisiin markkinaolosuhteisiin, eivätkä ne ole täsmällinen indikaattori. Saatava tulos vaihtelee sen mukaan, millainen markkinoiden kehitys on ja miten kauan sijoitusta pidetään hallussa. Annetut tiedot eivät ole tae tulevasta tuotto tai arvonkehityksestä. Tämä katsaus ei perustu asiakkaan henkilökohtaisiin tietoihin eikä ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi. Katsaus ei ole tarkoitettu sijoitustutkimukseksi, eikä sitä ei välttämättä ole laadittu sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevien säännösten mukaisesti. Mahdollisesti esiteltyihin rahoitusvälineisiin ei sovelleta sijoitustutkimusta koskevia kaupankäyntirajoituksia. Asiakas voi joutua maksamaan muitakin kuin Aktian välityksellä suoritettavia veroja ja julkisia maksuja. Asiakkaan tulee olla tietoinen siitä, että sijoittamiseen ja sijoitusomaisuuteen liittyy veroseuraamuksia, joiden taloudellisia vaikutuksia ei välttämättä ole huomioitu tässä esityksessä. Tuleva tulos riippuu verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Asiakkaan pitää itse hankkia tarvittavat tiedot sijoitustensa ja niihin liittyvien päätösten veroseuraamuksista.

Lehdistötiedote 
Aktia Pankki Oyj 
9.1.2025 klo 8.00

Aktian pääekonomistin Lasse Corinin mukaan Suomen talouden näkymät ovat kaksijakoiset. Vaikka elpymisen merkkejä on ilmassa ja kuluttajien luottamus kohenee, kansainvälisen talouden epävarmuustekijät, Trumpin tullipolitiikka mukaan lukien, varjostavat näkymiä. Maamme vaihtotase on kääntynyt pitkästä aikaa muiden Pohjoismaiden tavoin ylijäämäiseksi, mikä on tärkeä myönteinen muutos.

Aktian tänään julkaisemassa talousennusteessa pääekonomisti Lasse Corin ennustaa Suomen tämän vuoden talouskasvuksi 1,6 prosenttia. Vuonna 2026 kasvu yltää 1,5 prosenttiin. 

Suomen talouden suhdanne paranee edelleen. Luottamusmittausten tulokset vahvistuvat, pahin konkurssiaalto on jo takana, pankkien luotonanto piristyy ja rakentamisen aiheuttama negatiivinen kasvuvaikutus vaimenee. Kuluttajien tilannetta helpottavat inflaation hidastuminen, asuntomarkkinoiden piristyminen ja ostovoiman paraneminen. Suurimmat kysymysmerkit liittyvät Corinin mukaan kansainväliseen talouteen ja Trumpin tullipolitiikan konkretisoitumiseen.

Palveluviennin kasvu kompensoi tavaraviennin haasteita – pk-yritykset positiivinen yllätys

Viennin odotetaan kasvavan 3,7 prosenttia vuonna 2025 ja 2,2 prosenttia vuonna 2026. Tuonnin kasvuluvut ovat vastaavasti 3,8 ja 2,7 prosenttia.

Tavaravienti oli viime vuoden kolmannella neljänneksellä hentoisessa 0,8 prosentin vuosikasvussa. Heikkoa tavaraviennin kasvua on kompensoinut palveluviennin merkittävästi kiihtynyt kasvu. Vuoden kolmannella neljänneksellä palveluvienti kasvoi 14,5 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, ja viennistä noin 31 prosenttia on tällä hetkellä palveluita. Huomionarvoista on myös, että pk-yritysten vienti ei ole talouden epävarmuudesta huolimatta laskenut.

”Tulevaisuuden kannalta on hyvä, että myös pienet yritykset menestyvät vientimarkkinoilla, koska se laajentaa Suomen vientikenttää ja luo pohjaa uusille suuri vientiyrityksille”, Corin toteaa.

Nähtäväksi jää, kuinka suuriksi presidentti Trumpin lupailemat tullit lopulta muodostuvat. Yhdysvallat on tällä hetkellä Suomen suurin vientimarkkina, joten tullit vaikuttavat vääjäämättä myös meidän talouteemme.

”Trump on loppupeleissä innokas ”diilien” tekijä, joten neuvotteluvaraa on aina, kunhan pöytään tuodaan toimivia vastaehdotuksia. Tilaa neuvotteluille siis on, ja odotan itse, että pahimmat tulliskenaariot eivät toteudu”, Corin ennustaa.

Vaihtotaseen vire positiivinen

Suomi on ollut pitkään ainoa Pohjoismaa, jonka vaihtotase on ollut negatiivinen. Vaihtotase kertoo karua kieltä kilpailukyvystä. Suomessa on globaalisti kilpailukykyisiä yrityksiä, mutta niitä ei ole tarpeeksi, ja ne ovat liian pieniä.

Usean vuoden heikko vaihtotasekehitys näyttää kuitenkin nyt selvästi valoisammalta. Suomen vaihtotase on ollut ylijäämäinen absoluuttisesti viime kuukausina, kun tasetta tarkastelee 12 kuukauden liukuvana summana. Euroissa ylijäämä on ollut noin 1,1 miljardia euroa. Talouden kokoon suhteutettuna ylijäämä ei edelleenkään yllä muiden Pohjoismaiden tasolle, mutta suunta on Corinin mukaan oikea.

”Kaikkien heikkojen talouslukujen keskellä vaihtotase on selvä poikkeus. Tilanne näyttää pitkästä aikaa paremmalta.”

Kotitalouksien tilanne paranee edelleen, mutta työttömyyden uhka heikentää luottamusta

Kuluttajaluottamusmittauksessa kuluttajien tilanne on verrattavissa finanssikriisin jälkeiseen nollakasvun aikaan. Varovaisuus näkyy luottamustilastoissa ja kulutuksessa. Kotitalouksien säästämisaste oli viime vuoden kolmannella vuosineljänneksellä 4,4 prosenttia. Säästämisaste on edellisen kerran ollut näin korkea koronan sekä finanssikriisin ja eurokriisin aikoihin.

Merkittävin kotitalouksien taloutta heikentävä tekijä on työmarkkinoiden kehitys. Työttömyysasteen trendi on ollut nousujohteinen jo pari vuotta, eikä kuluttajaluottamusmittauksissa koettu työttömyyden uhka ole hellittänyt. Heikosta työmarkkinakehityksestä huolimatta useat indikaattorit, kuten ostovoiman kasvu, asuntomarkkinoiden piristyminen ja inflaation hidastuminen kertovat kotitalouksien paranevista näkymistä. Myös yritysten työllistämisodotukset ovat pääsääntöisesti vahvistuneet vuoden 2024 aikana.

”Indikaattorit eivät vielä ole selvästi plussalla, jolloin myös työttömyystilanne lähtisi paranemaan. Konkurssien määrä ei kuitenkaan ole enää kasvanut. Odotammekin vuonna 2025 käännettä työmarkkinoilla”, Corin sanoo.

Työttömyysasteeksi Aktia ennustaa 8,0 prosenttia vuonna 2025 ja 7,7 prosenttia vuonna 2026.