Black Friday, Black Week tai Black Month. Loppuvuoden ostoshuuma on täällä taas. Olivatpa shoppailuperjantain juuret sitten Yhdysvaltojen Philadelphiassa (ilma muuttui mustaksi shoppailijoiden pakokaasuista) tai kauppiaiden tuloksessa (ostoshuuma käänsi tulokset positiiviseksi, ”black”), päivä on kiintynyt osaksi suomalaista joulumyynnin starttia. Mitä voimme odottaa tämän viikon mustalta perjantailta?

Kuluttajat: rahaa on, mutta onko tahtoa?

Yleisesti ottaen kuluttajat ovat olleet varovaisia läpi koko vuoden. Säästämisaste on ollut korkea ja kuluttajaluottamus alla päin. Kuluttajien vastaukset luottamuskyselyn kohtaan ”Ajankohdan otollisuus kestotavaroiden ostamiseen” ovat vahvistuneet tasaisesti viimeiset kolme vuotta: marraskuussa 2022 luku oli -31,5 ja viimeisin oli noussut -16,6:een. Selvää paranemista siis. Työmarkkinatilanne on ollut haastava. Vaikka todellisuudessa tilanne työmarkkinoilla onkin uutisoitua parempi, kokevat kuluttajat silti työttömyyden uhan nousseen merkittävästi.

Epävarmuus näkyy myös lainamarkkinoilla. Suomen Pankin tilastoima kulutusluottokanta on pienentynyt vuositasolla ensimmäistä kertaa yli 20-vuotisen mittaushistorian aikana. Kulutusluotot eivät maistu ja sääntelylläkin lienee ollut oma osuutensa heikkoon kasvuun.

Korkea säästämisaste kertoo kuitenkin kotitalouksien tilanteen paranemisesta. Rahaa on jopa sukan varteen laitettavaksi. Palkansaajien ostovoima on vahvistunut jo vuodesta 2022 lähtien ja samalla eläkkeiden korotukset ovat olleet merkittäviä. Eli tästä näkökulmasta tilanne on selvästi parempi kuin viime tai edellisenä vuonna.

Vähittäismyynti on ollut maltillisesti paremmassa vireessä tänä vuonna

Koronan jälkeen vähittäismyynnin kehitys Suomessa on ollut vaisua. Myynti on laskenut selvästi koronan jälkeisenä aikana. Viime ja tänä vuonna on nähty pieniä piristymisen merkkejä, kun vähittäismyynnin vuosimuutos on joinain kuukausina ollut positiivinen. Esimerkiksi tämän vuoden syyskuussa vähittäismyynti kasvoi 2 prosenttia viime vuodesta.

Lähemmin tarkasteltuna tieto- ja viestintäteknisten laitteiden vähittäiskaupassa on nähty selviä kasvulukuja kuluvan vuoden aikana. Nämä kuitenkin edustavat varsin pientä osaa koko vähittäiskaupasta.

Black Friday taitaa jäädä marraskuisen synkäksi
Suomalaisten kotitalouksien tilastoja katsoessa olisi tämän vuoden Black Fridaystä voinut odottaa varsin hyvää. Luottamus on parantunut viime vuodesta, ostovoima paranee eikä työmarkkinakaan ole niin heikko kuin ajatellaan. Mutta korkea säästämisaste, kulutusluottokannan heikko kasvu ja maltilliset vähittäismyyntiluvut huomioiden on vaikea nähdä sen suurempaa kulutusjuhlaa kuin viime vuonna.  

Lasse Corin lasse.corin(a)aktia.fi

Aktia Henkivakuutus aloittaa uuden myyntiyhteistyön suomalaisen rahoitusyhtiön Hovi Partners Oy:n kanssa 1.12.2025. Osana yhteistyötä Hovi Partners tulee myymään Aktia Ryhmäeläkevakuutusta ja Aktia Henkilöturva -vakuutuksia, eli henkivakuutuksia kuoleman varalta, pysyvän työkyvyttömyyden turvaa, ohimenevän työkyvyttömyyden turvaa ja vakavan sairauden turvaa.

Uusi kumppanuus tukee Aktia Henkivakuutuksen monikanavaista jakelustrategiaa sekä vahvaa ja kannattavaa kasvua. Hovi Partnersin arvot ovat linjassa Aktia Henkivakuutuksen toimintamallin kanssa, ja Aktia Henkivakuutuksen tuotteet täydentävät puolestaan Hovi Partners Oy:n ratkaisutarjoamaa.

 “Odotan innolla, mitä kaikkea tulemme saamaan yhteistyön myötä aikaiseksi. Haluamme tarjota jakelukumppaneillemme kilpailukykyiset tuotteet sekä pitkäaikaisen ja laajenevan yhteistyön. Yhdessä Hovi Partnersin kanssa luomme uusia mahdollisuuksia”, Aktia Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Ville Niiranen sanoo. 

Myös Hovi Partnersissa uuteen yhteistyöhön lähdetään odottavaisin mielin. 

“Lähdemme yhteistyöhön innostunein ja luottavaisin mielin ja näemme tässä vahvan mahdollisuuden tuottaa asiakkaillemme entistä kokonaisvaltaisempia ja laadukkaampia ratkaisuja. Aktia Henkivakuutuksen tuotteet täydentävät palveluvalikoimaamme erinomaisesti, ja uskomme, että yhdessä voimme tarjota asiakkaillemme lisäarvoa sekä taloudellista turvaa pitkälle tulevaisuuteen”, Hovi Partnersin hallituksen puheenjohtaja Pekka Ylihurula sanoo.

Hovi Partners on suomalainen rahoitusyhtiö, joka tukee ja edistää suomalaista yrittäjyyttä. Yhtiö palvelee innovatiivisilla ja joustavilla rahoitusratkaisuillaan erityisesti pk-yrityksiä tukien niiden kasvua ja kehitystä. Yhtiö on erikoistunut factoring-laskurahoituspalveluun, leasingrahoitukseen, luottovakuutuksiin, riskienhallintaan, myyntisaatavien hallintaan ja eläkevakuutuksiin.

Yhtiö työllistää noin 20 henkilöä toimipisteissään Helsingissä, Turussa ja Jyväskylässä. Hovi Partnersin toinen kotimainen yhteistyökumppani on työeläkeyhtiö Veritas Eläkevakuutus. 

Lue lisää Hovi Partnersin toiminnasta osoitteessa hovipartners.fi.
 

Lehdistötiedote
Aktia Pankki Oyj  
8.10.2025 klo 8.00 

Aktian pääekonomistin Lasse Corinin mukaan vuosi 2026 saattaa tuoda kaivatun suunnanmuutoksen Suomen talouteen. Etenkin teollisuuden myönteiset signaalit antavat toivoa kestävämmästä kasvusta. Vaikka vientinäkymät ovat edelleen vaisut, vihreän siirtymän investoinnit ja työllistymisnäkymien vahvistuminen tukevat talouden kehitystä.

Aktian tänään julkaisemassa talousennusteessa pääekonomisti Lasse Corin ennustaa Suomen talouden kasvavan 1,5 prosenttia vuonna 2026. Parhaat näkymät ovat teollisuudessa.

Ilman investointeja ei synny kestävää kasvua

Yksityisen kulutuksen merkittävä kasvu vauhdittaisi talouskasvua. Kysymys kuuluu, jääkö kulutus talouskasvun moottoriksi vai onko Suomi valmis rakentamaan tulevaisuutensa investointien varaan.

Investointinäkymät ovat monella tapaa myönteiset. Piristymistä on erityisesti vihreän siirtymän hankkeissa, joiden arvo ylittää 300 miljardia euroa. Vihreän siirtymän investoinnit kasvattavat sekä rakennusinvestointeja että kone- ja laiteinvestointeja.

”Teollisuuden luottamusindikaattori on Suomessa selvästi positiivinen, ja toimialan tuotanto-odotukset ovat lähihistoriaankin verrattuna korkeat. Myös tilauskysynnän selvä piristyminen tukee teollisuuden suhdannekäännettä, joka on investointien kasvun kannalta keskeinen”, Corin sanoo.

Rakentamisen vaikeimmat ajat näyttävät olevan takana, ja työmarkkinatilanteen odotetaan paranevan ensi vuonna, mikä tukee Suomen taloutta.

Vientinäkymät varovaiset – kansainväliset riskit varjostavat kasvua

Suomalaisten vientiyritysten tilauskirjatilanne on vahvistunut, mutta vain vähän. Tärkeiden vientimarkkinoidemme tilanne on heikentynyt eikä siten luo edellytyksiä viennin kasvulle. Myös Kiinan vientiteollisuuden aggressiivinen kasvu herättää pelkoja.

Tullit aiheuttivat harmaita hiuksia vientiyrityksille, mutta kauppasopimukset ovat onnistuneet lieventämään epävarmuutta. Yhdysvaltojen korkein oikeus antaa tuomionsa Trumpin tullien laillisuudesta tämän vuoden marraskuussa.

”Suomen kokonaisviennistä vain noin 8 prosenttia on tullien alaista. Kyselyt yrityksille kertovat varovaisen positiivisesta vientinäkymästä”, Corin muistuttaa.

Odotamme palveluviennin kasvun jatkuvan tavaravientiä ripeämpänä ennustekaudella. Ennustamme viennin kasvavan 1,2 prosenttia vuonna 2026 ja 2,9 prosenttia vuonna 2027.

Kotitalouksien varovaisuus näkyy kulutuksessa, mutta ruokkii sijoitusintoa

Yksityinen kulutus kasvaa hitaasti, ja säästämisaste on poikkeuksellisen korkea. Kuluttajaluottamus on edelleen heikko, mutta into sijoittaa on vahva: kotitaloudet ovat lisänneet merkittävästi sijoituksiaan osakkeisiin ja rahastoihin. Työllistymisodotusten vahvistuminen tukee kulutuksen kasvua.

Tulevaisuuden kulutusta ajatellen oleellista on kuluttajien luottamus.

”Palkansaajien ostovoima paranee, ja monella toimialalla työllistämisnäkymät ovat vahvistuneet. Kaikesta epävarmuudesta huolimatta tilastoissa on jo havaittavissa käänne parempaan”, Corin toteaa.

Odotamme työttömyyden laskevan sitä mukaa, kun talous piristyy. Ensi vuonna työttömyys laskee 9,0 prosenttiin ja vuonna 2027 hieman lisää, 8,5 prosenttiin.

Jarruttaako rahoituksen saatavuus talouskasvua?

Heikko talouskehitys näkyy pankkilainauksen kasvun hidastumisena. Kotitalouksien ja yritysten lainakannat kasvavat hitaammin kuin muualla EU:ssa, ja erityisesti yrityslainojen kasvu on pysähtynyt. Korkotaso on laskenut, mutta vaikutus ei vielä näy lainamarkkinan piristymisenä. Corin nostaa esiin kysymyksen EU:n pankkisääntelyn vaikutuksesta talouskasvuun ja rahoituksen saatavuuteen.

”Pankkisektorin kyky rahoittaa kotitalouksia ja yrityksiä on hyvä. Herääkin kysymys, onko pankkisääntely mennyt liian pitkälle? Jos näin todellakin on, soisi sääntelyn kevenevän nopeasti, sen verran keskeinen on pankkirahoituksen rooli Suomen ja koko Euroopan kasvun kannalta.”

Lue ennuste tästä: Aktia talousennuste_2_25_FI.pdf