Suomalaiset kotitaloudet ovat poikkeuksellisen vähävelkaisia, kun huomioidaan velan lisäksi finanssivarallisuus. Suomalaisiakin vähävelkaisempia ovat ruotsalaiset, kun käytetään samaa mittaria.  Velkaa ja velkakestävyyttä on tärkeää tarkastella eri näkökulmista, ei vain yhden indikaattorin kautta.
Yleisesti käytetty kotitalouksien velka-aste ”brutto”, nyt 118 prosenttia, lasketaan jakamalla kokonaisvelka käytettävissä olevilla tuloilla. Vähentämällä finanssivarallisuus velasta saadaan nettovelka-aste. Nettovelka-aste on vahvistunut tasaisesti noin 15 vuoden ajan, ja on tuoreimpien tilastojen mukaan -82 prosenttia. Negatiivinen luku tarkoittaa, että varallisuutta on enemmän kuin velkaa.

Olen laskenut finanssivarallisuuteen talletukset, suorat osakkeet, rahastot ja henkivakuutussäästöt. Ruotsin luvuissa ei ole mukana vertailuja sekoittavia eläkesäästöjä. Varallisuus toimii kotitalouksien puskurina ja tulonlähteenä. Varallisuus pienentää velkaan liittyviä riskejä, toki sillä edellytyksellä, että samoilla kotitalouksilla on velkaa ja varallisuutta. Laskelmista jätin pois asuntovarallisuuden, koska finanssivarallisuus on helpompi myydä ja toimii siksi paremmin puskurina.

Suomalaisten finanssivarallisuus kasvaa velkaa nopeammin

Suomalaisten kotitalouksien velka ei ole kasvanut lainkaan viimeisten neljän vuoden aikana. Vuoden 2022 lopussa velkaa oli 175 miljardia, ja tällä hetkellä sitä on 173 miljardia. Sen sijaan finanssivarallisuus on samalla ajanjaksolla kasvanut 245 miljardista 294 miljardiin euroon säästämisen ja suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Velka ja varallisuus eivät jakaudu tasan. Suomessa vain alle kolmanneksella asuntokunnista on asuntolainaa. Sama pätee varallisuuteen, joka on jakautunut yhtä lailla epätasaisesti kotitalouksien kesken.

Finanssivarallisuus kääntää mielikuvan velkaisista ruotsalaisista päälaelleen

Länsinaapurissamme Ruotsissa kotitaloudet ovat tunnetusti velkaisempia, onhan heillä käytössään pidemmät, käytännössä ikuiset, asuntolainat. Ruotsalaisten velka-aste onkin 173 prosenttia. Kun kotitalouksien veloista vähentää finanssivarallisuuden, ruotsalaiset muuttuvat suomalaisia vähävelkaisemmiksi. Kuten meillä, myös heillä on enemmän finanssivarallisuutta kuin velkaa. Ylipäätään kotitalouksien nettovelka-aste maiden välillä on häkellyttävän samanlainen.

Tilasto ei kerro, ovatko nettovelka-asteet samalla tasolla juuri ruotsalaisten pidempien lainojen ansioista. Kotitalouksien varallisuuteen vaikuttaa moni muukin asia kuin velan käyttö. Vertailu toimii kuitenkin tärkeänä muistutuksena varallisuuden vaikutuksesta kotitalouksien velka-asemaan.

Pidempi asuntolaina mahdollistaa vaurastumisen

Pidempi asuntolaina mahdollistaa finanssivarallisuuden kasvattamisen sillä edellytyksellä, että pienemmän lyhennyksen myötä käteen jäävät säästöt sijoitetaan eikä niitä kuluteta. Kun ei huomioida korkoja ja mahdollisia tuottoja, pidemmän asuntolainan vaikutus nettovelkaan on neutraali. Tämä tarkoittaa, että hitaammin pienentyvän lainan vastapainona finanssivarallisuus kasvaa nopeammin.

Lasse Corin  lasse.corin(a)aktia.fi

CSRD-raportointivelvoitteen poistumisesta huolimatta aiomme jatkaa ESRS-standardien mukaista raportointia toistaiseksi.

EU:n kestävyysraportoinnin kentän muuttuessa monet yritykset arvioivat uudelleen, pitäisikö niiden jatkaa raportointia yritysten kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaisesti. Keväällä voimaan tullut EU:n Omnibus I -direktiivi keventää merkittävästi pakollisia CSRD-velvoitteita rajaamalla soveltamisalaa. Jatkossa raportointivelvollisuus koskee EU-yrityksiä, joiden liikevaihto on yli 450 miljoonaa euroa ja jotka työllistävät yli 1 000 henkilöä.

Kirjanpitolakiin muutos tulee voimaan myöhemmin tänä vuonna, mutta säännöksiä voidaan soveltaa jo nyt raportoinnissa 1.1.2026 alkaneelta tilikaudelta. Monille yhtiöille muutos voi näyttää luontevalta tilaisuudelta siirtyä raportoimaan kestävyydestä ei-standardoidusti.

Läpinäkyvyys ja vertailukelpoisuus korostuvat

Aktia näkee asian toisin ja jatkaa CSRD:n mukaista raportointia vapaaehtoisesti myös jatkossa.

”Uskomme, että CSRD:n mukaisen raportoinnin jatkaminen vapaaehtoisesti ja varmennettuna on tärkeää erityisesti rahoitusalan yrityksissä. Tarvitsemme itse vertailukelpoista ja varmennettua kestävyysdataa voidaksemme vastata lisääntyviin pankkisektorin kestävyyteen liittyviin vaatimuksiin”, Aktian vastuullisuusjohtaja Niina Arkko sanoo.

Myös sijoittajat, rahoittajat, asiakkaat ja muut sidosryhmät tulevat edelleen edellyttämään vertailukelpoista ja päätöksenteon kannalta hyödyllistä kestävyysdataa riippumatta siitä, onko CSRD pakollinen. Vaatimus voi muuttua, mutta läpinäkyvyyden ja uskottavuuden odotukset eivät.

Juuri varmennus tekee CSRD-raportoinnin jatkamisesta vahvan erottautumistekijän. Kun kestävyysväittämiä tarkastellaan tiukemmin kuin koskaan, varmennetut tiedot vähentävät tulkinnanvaraa ja vahvistavat luottamusta. Ne ovat myös linjassa niiden standardien kanssa, joita odotamme rahoitus- ja sijoituskohteinamme olevilta yhtiöiltä.

”Olemme vuonna 2025 kehittäneet raportointiprosessejamme merkittävästi ja pystymme raportoimaan tehokkaasti ja ESRS-standardien mukaisesti myös tänä vuonna. Vuosittaisen konserniraportoinnin lisäksi raportoimme paljon muun muassa vastuullisen sijoittamisen ja aktiivisen omistajuuden toimistamme sekä rahastojemme vastuullisuudesta”, Arkko kertoo.

Aktia uskoo, että CSRD:n mukaisen, varmennetun raportoinnin jatkaminen lisää sijoittajien ja asiakkaiden luottamusta yhtiön vastuullisuustekemiseen, parantaa vertailukelpoisuutta ja on investointi kilpailukykyyn markkinassa, jossa läpinäkyvyys on yhä tärkeämpää.