Aktian asuntomarkkinakatsaus: Korkoshokki hiljensi asuntomarkkinat Pohjoismaissa – Suomi jatkaa rämpimistä muiden maiden vaurastuessa
Lehdistötiedote
Aktia Pankki Oyj
10.6.2024 klo 9.40
Aktian tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan korkotason nousu on vaikuttanut kaikissa Pohjoismaissa kotitalouksien tilanteeseen, mikä on vähentänyt kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja ja laskenut asunnonostohalukkuutta. Asuntojen arvostus on kehittynyt Suomessa muita Pohjoismaita heikommin, eikä tulevaisuuskaan näytä valoisalta.
Kun tarkastellaan asuntomarkkinaa pitkällä aikavälillä voidaan havaita, että Suomi on asuntojen hintakehityksessä muita Pohjoismaita selvästi jäljessä.
”Vuodesta 2010 asuntojen hintojen kehitys on ollut apaattista Suomessa. Meillä hinnat ovat nyt noin 10 prosenttia korkeammat kuin 2010, muissa Pohjoismaissa 46–78 prosenttia”, kertoo Aktian pääekonomisti Lasse Corin.
Suomen asuntojen arvostuksessa näkyvät heikompi talouskasvu ja kaupungistuminen. Syrjäseutujen asuntojen hintojen lasku vaikuttaa koko maan asuntohintatilastoihin.
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ennusteiden mukaan Norja, Ruotsi ja Tanska tulevat ylläpitämään kilpailukykynsä eli niiden vaihtotase on ylijäämäinen. Tulevina vuosina näiden maiden vaurastuminen jatkuu, mikä heijastunee myös asuntomarkkinoihin. Vaikka korkoshokin aiheuttaman alavire asuntomarkkinoilla on koskettanut kaikkia, markkinoiden tulevaisuus muiden kuin Suomen osalta on valoisampi.
Suomalaisilla on vähiten velkaa
Suomessa velkojen suhde tuloihin oli uusimmassa tilastossa 125 prosenttia, Norjassa 241 prosenttia. Velkaantuneisuusaste mittaa kaikkien kotitalouksien yhteenlasketut velat jaettuna yhteenlasketuilla käytettävissä olevilla tuloilla. Käytettävissä olevilla tuloilla tarkoitetaan mm. palkkoja, korkoja ja pääomatuloja.
”Suomessa niin kotitalouksien kuin julkisen sektorin velasta keskustellaan yleensä huolestuneeseen sävyyn. Muihin Pohjoismaihin verrattuna suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen on kuitenkin matalin”, Corin painottaa.
Suomalaisten kotitalouksien korkomenojen osuus käytettävissä olevista tuloista on ollut Pohjoismaiden alhaisin jo 24 vuotta. Vuoden 2022 alkupuolella suomalaisten korkomenot olivat noin 1 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Tanskassa luku oli hieman korkeampi, mutta Ruotsissa jo 2,5 prosenttia ja Norjassa lähes 4 prosenttia.
”Osa eroista selittyy yleisen korkotason eroilla. Norjassa yleinen korkotaso on ollut selvästi Pohjoismaiden korkein eikä koskaan laskenut negatiiviseksi. Muissa Pohjoismaissa sen sijaan nautittiin nollakoroista”, Corin selventää.
Lue Asuntomarkkinakatsaus 10.6.pdf
Lasse Corin lasse.corin(a)aktia.fi
Aktian talousennuste: Taloudessa useita heikkoja valonpilkahduksia – ilman viennin merkittävää kasvua ne myös jäänevät pilkahduksiksi
Lehdistötiedote
Aktia Pankki Oyj
21.8.2024 klo 8.00
Aktian pääekonomistin Lasse Corinin mukaan monet pienet signaalit kertovat talouden suhdanteen kääntymisestä parempaan. Vaikka yleisvire on hivenen positiivinen, tilanteen paraneminen on vain seurausta suhdanteen muutoksesta. Suomen kansainvälisessä kilpailukyvyssä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta, vaan kasvu nojaa edelleen liikaa kulutuksen ja rakentamisen kasvuun.
Aktian tänään julkaisemassa talousennusteessa pääekonomisti Lasse Corin ennustaa Suomen ensi vuoden talouskasvuksi 1,7 prosenttia. Vuonna 2026 kasvu yltää 1,5 prosenttiin.
Suomen talouden tilanne on muuttunut myönteisemmäksi edellisestä ennusteestamme. Kuluttajaluottamus on vahvistunut, palkansaajien ostovoima paranee ja asuntojen hinnoissa on orastavaa kasvua. Myönteisempi suhdanne tukee investointien kasvua, mutta merkittävää rakenteellista muutosta investointiympäristössä ei Corinin mukaan ole tapahtunut. Rakennusinvestointien kasvusta on kuitenkin orastavia viitteitä. Toinen valopilkku on kone- ja laiteinvestointien kasvu.
Myös suomalaisten pankkien myöntämien yrityslainojen kokonaismäärä on kasvanut vuositasolla koko kuluvan vuoden ajan. Kasvu on toki vielä vaisua, mutta se antaa lupaavia merkkejä yritystoiminnan ja sitä kautta toivottavasti myös investointien piristymisestä.
Vientivetoisuudessa Suomi jää muiden Pohjoismaiden jalkoihin
Odotamme Suomen viennin kasvavan hieman tulevina vuosina. Ensi vuonna kasvu on 3,5 prosenttia ja vuonna 2026 2,4 prosenttia. Kyselyissä vientiyritysten tilauskanta on jonkin verran parempi, mutta vielä kaukana pirteän kasvun ajoista. Ripeämpi kasvu olisi tervetullut, sillä Suomen vaihtotase on edelleen alijäämäinen.
”Suomessa ei tehdä tarpeeksi uusia investointeja, jotka parantaisivat maamme vientimahdollisuuksia. Vaikka vientimme kasvaa, kehitys on suhdanneriippuvaista eikä niinkään investointien tai kilpailukyvyn merkittävän vahvistumisen seurausta”, Corin toteaa.
Suomi tunnetaan avoimena ja vientivetoisena maana. Pohjoismaisessa vertailussa tämä ei aivan pidä paikkaansa, sillä Suomen vientisektori on talouteen suhteutettuna Pohjoismaiden pienin. Suomi eroaa muista Pohjoismaista myös siinä, että ostamme ulkomailta enemmän kuin sinne myymme.
”Suomessa tilanne oli hyvä vielä vuoteen 2010 asti, jonka jälkeen tuonti on ollut enemmän tai vähemmän yhtäjaksoisesti vientiä suurempaa. Puheet Suomen kilpailukykyhaasteista konkretisoituvat juuri tähän. Vienti on nykytilassa liian pientä tukeakseen merkittävästi talouskasvua”, Corin muistuttaa.
Kuluttajat näkevät valoa tunnelin päässä
Palkansaajien ostovoima ei ole vielä saavuttanut vuoden 2021 huipputasoa, mutta kuluttajahintojen nousun hidastuminen yhdistettynä lähitulevaisuuden palkankorotuksiin on vahvistanut ostovoimaa. Tämä tukee yksityisen kulutuksen kasvua. Ostovoimaa vahvistaa luonnollisesti myös korkotason lasku.
Talouskuvan paraneminen näkyy jo kuluttajaluottamuksessa. Kuluttajien usko oman taloutensa lähitulevaisuuden kehitykseen on voimistunut merkittävästi viimeisten kahden vuoden aikana.
Myös kotitalouksien talletustilanne on kääntynyt kohti parempaa. Kaikkien suomalaisten kotitalouksien talletuskannan vuosikasvu on tällä hetkellä nollan tuntumassa, kun vielä viime vuonna kannan vuosikasvu oli heikoimmillaan -3,9 prosenttia. Talletuskannan kasvu tukee luottamusta.
Työmarkkinoiden tilanne on heikentynyt, mutta rakentamisesta toivotaan vetoapua
Tänä vuonna työttömyysaste nousee 7,6 prosenttiin, mutta laskee ensi vuonna 7,3 prosenttiin ja vuonna 2026 7,1 prosenttiin.
Kuluva vuosi on ollut työmarkkinoiden näkökulmasta kaksijakoinen. Työttömyysaste on noussut kuukausitasolla, mutta samalla yritysten työllistämishalut näyttäisivät parantuneen. Kesäkuussa jokaista avointa työpaikkaa kohden oli keskimäärin 11,5 työtöntä työnhakijaa, kun viime vuoden vastaava luku oli 5. Avoimien työpaikkojen määrä laski kesäkuussa 25 000:een, joka on heikoin taso kymmeneen vuoteen.
Yksi merkittävä toimiala, jossa odotamme tilanteen paranevan, on rakentaminen.
”Kokonaisuutena työttömyysaste pysyy kuitenkin selvästi korkeampana kuin vuonna 2022. Työttömyysasteen ripeämpi aleneminen edellyttäisi selvästi nopeampaa talouskasvua”, Corin toteaa.
Pääekonomistin blogi: Suomen houkuttelevuus ulkomaisten pörssisijoittajien silmissä ei ole heikentynyt
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Suomeen liittyvien riskien arvioitiin nousseen ulkomaisten sijoittajien silmissä. Syyksi oletettiin Suomen välitön läheisyys Venäjään ja vielä tuolloin sotilaallinen liittoutumattomuus. Maksutasetilastoista selviää, että ulkomaiset pörssiosakesijoittajat eivät ole myyneet suomalaisia osakkeita. Päinvastoin osakkeiden netto-ostot ovat olleet keskimäärin positiiviset sodan syttymisen jälkeen.
Ulkomaisten sijoittajien käytöksessä ei merkittävää muutosta
Venäjän hyökättyä Ukrainaan sijoittajien keskuudessa kasvoi huoli siitä, että Venäjä voisi hyökätä myös muihin maihin, olihan Venäjän alkuperäinen suunnitelma vallata Ukraina kolmessa päivässä. Mahdollinen invaasio olisi luonnollisesti valtava riski paikallisille yrityksille, ja tämän riskin kansainväliset sijoittajat huomioivat sijoituspäätöksissään. Suomessa kasvoi huoli siitä, että koska olimme Naton ulkopuolella, invaasion riski olisi suurempi ja suomalaiset pörssiyhtiöt nähtäisiin vähemmän houkuttelevina sijoituskohteina.
Virallisista maksutasetilastoita näemme, kuinka paljon ulkomaalaiset sijoittajat ovat tehneet portfoliosijoituksia suomalaisiin pörssilistattuihin osakkeisiin. Muutama termiselitys lienee paikallaan. Maksutase mittaa koko talouden kaikkia rahavirtoja kotimaan ja ulkomaiden välillä. Tilasto sisältää mm. kaiken viennin ja tuonnin, ulkomaalaiset investoinnit suomalaisiin tytäryhtiöihin ja esimerkiksi ulkomaisten osuuden Suomen valtion velasta. Tilastosta selviää myös, miten paljon ulkomaalaiset sijoittajat omistavat suomalaisia pörssiosakkeita. Portfoliosijoitus viittaa sijoitukseen, joka on osa suurempaa sijoituskokonaisuutta, eli sijoituksella ei havitella määräysvaltaa kohteena olevassa yhtiössä.
Nimenomaan uusien portfoliosijoituksien määrä on jatkanut kasvuaan sodan syttymisen jälkeen. Joinakin vuosineljänneksinä muutos on ollut negatiivinen muuta useimmin positiivinen, ja jos kaikkien vuosineljännesten muutoksen laskee yhteen, ulkomaalaiset ovat ostaneet nettona enemmän suomalaisia pörssiosakkeita kuin ovat myyneet niitä. Pitkä itäraja ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan eivät siis ole karkottaneet ulkomaalaisia sijoittajia Helsingin pörssistä.
Ulkomaisten omistuksen osuus laskenut hieman sodan jälkeen
Ulkomaisten portfoliopörssiosakesijoitusten osuus koko Helsingin pörssistä kasvoi merkittävästi vuoden 2021 aikana. Kehitykseen on todennäköisesti vaikuttanut muutaman suuren suomalaisen yhtiön kehitys. Esimerkiksi Nordean osake menestyi hyvin vuonna 2021. Nordean markkina-arvo kattaa yli 10 prosenttia koko Helsingin pörssin yhteenlasketusta arvosta, ja lisäksi Nordean osakkeista yli 80 prosenttia on ulkomaalaisomistuksessa.
Sodan syttymisen jälkeen osuus on laskenut varovaisesti. Samalla ajanjaksolla ulkomaalaiset portfoliosijoitukset ovat kuitenkin kasvaneet. Markkinaosuuden lasku näyttäisi siis olevan seurausta ulkomaalaisten omistamien osakkeiden heikommasta arvonkehityksestä.
Helsingin pörssi on edelleen ulkomaalaista osakesijoittajien silmissä sijoittamisen arvoinen. Venäjän hyökättyä Ukrainaan tämä tosiasia ei näytä muuttuneen.
Lasse Corin lasse.corin(at)aktia.fi