Aktian pääekonomistin Lasse Corinin mukaan maailmanlaajuinen talouskasvu on jatkunut odotuksia vahvempana, mikä tukee Suomen talouden orastavaa elpymistä. Vaikka kotimarkkinoilla haasteet jatkuvat, vientikysynnän piristyminen, teollisuuden elpyminen ja investointien vahvistuminen tuovat talouteen valonpilkahduksia. Riittääkö globaali veto nostamaan Suomen pois nollakasvun varjosta?

Aktian talousennuste piirtää varovaisen toiveikasta kuvaa Suomen talouden lähitulevaisuudesta. Ennusteessa pääekonomisti Lasse Corin ennakoi Suomen talouden kasvavan 1,3 prosenttia vuonna 2026 ja 1,6 prosenttia vuonna 2027.

Globaali talous vahvassa vedossa 
Maailmantalous on kasvanut odotettua voimakkaammin geopoliittisesta epävarmuudesta ja poliittisista valtaliikkeistä huolimatta. Tullikiistat ovat jääneet odotettua lievemmiksi, ja AI-investoinnit sekä velkaelvytys ovat tukeneet kasvua. Konsensusennusteet povaavat globaaliksi kasvuksi 2,9 prosenttia vuonna 2026.

Rahoitusmarkkinat ovat pysyneet rauhallisina presidentti Trumpin odottamattomista ulkopoliittisista linjauksista huolimatta. Vaikuttaa siltä, että markkinat ovat sopeutuneet jatkuvaan epävarmuuteen. 

Vienti ja investoinnit kantavat Suomen talouden elpymistä 
Suomen talouden eriytyminen muusta maailmasta jatkuu, mutta käänteen merkkejä on nähtävissä. Vientinäkymiä kirkastavat Saksan valtava investointipaketti ja Ruotsin pirteät kasvuodotukset. Yrityskyselyt osoittavat, että suurin osa suomalaisyrityksistä odottaa viennin kasvavan jo tänä vuonna.

Teollisuudessa tuotanto-odotukset ovat parantuneet. Kestävämpi tuotannollisten investointien kasvu edellyttää kuitenkin pidempiaikaista kysynnän kasvua. 

”Kapasiteetin käyttöaste on tilauskannan tavoin vielä selvästi alle keskiarvon. Tämä tarkoittaa, että suomalainen teollisuus kykenee nykyisellä kapasiteetillaan vastaamaan kysynnän kasvuun”, Corin kertoo. 

Myös investoinneissa näkyy toipumisen alku. Puolustussektorin kasvava kysyntä sekä energiasiirtymän vauhdittamat hankkeet nostavat teollisuuden näkymiä. Aktia ennustaakin investointien kasvavan tänä vuonna 4,9 prosenttia. 

Rakennussektorin vaikeudet jatkuvat, mutta näkymä on vahvistunut. Uudet rakennusluvat ovat historiallisen alhaalla, mutta erityisesti liikevaihto ja rakentamisen volyymi ovat kääntyneet kasvuun, ja työttömien arkkitehtien määrässä näkyy selvä lasku.

Kuluttajien varovaisuus hidastaa kotimaisen kysynnän palautumista 
Kotitalouksien ostovoima kasvoi vuonna 2025 ja vahvistuu edelleen veronkevennysten ja maltillisen inflaation ansiosta. Tästä huolimatta kulutus ei ole vielä kääntynyt kasvuun. Myös negatiiviset työmarkkinauutiset painavat kuluttajien luottamusta. Suomen työttömyysaste nousi marraskuussa EU-maiden korkeimmaksi, 10,6 prosenttiin. 

”Kysymys kuuluukin, milloin ja miten suomalaiset uskaltavat taas kuluttaa. Kotitalouksilla olisi mahdollisuus kasvattaa kulutusta jo nyt, mutta ne ovat päättäneet toisin”, Corin pohtii. 

Säästämisaste on noussut poikkeuksellisen korkeaksi – erityisesti osakesijoitukset ja rahastosäästäminen ovat kasvaneet nopeasti, mikä kertoo Corinin mukaan säästämisen rakenteellisesta muutoksesta.  

”Säästöjä ei siis ole tarkoitus kuluttaa heti kun taloustilanne vahvistuu, mikä ennakoi, että kulutuksen palautuminen edellisille huipputasoille kestää pitkään. Korkean säästämisasteen myönteinen vaikutus on kotitalouksien varallisuuden kasvu.”  

Nollakasvun varjo seuraa Suomea. Nähtäväksi jää, kantaako alkava kasvujakso riittävän pitkälle. 

Lue talousennuste kokonaisuudessaan tästä.

Lasse Corin  lasse.corin(at)aktia.fi

Osake- ja korkomarkkinat ovat reagoineet voimakkaasti Israelin ja Yhdysvaltojen hyökättyä Iraniin. Suomen valtion huolestuttavan velkatilanteen näkökulmasta korkomarkkinoilta on välittynyt huojentava viesti: korkosijoittajilla on vielä vahva usko Suomen valtion velanhoitokykyyn.

Korkoero Saksaan on muuttunut maltillisesti

Hyökkäyksen alettua 28.2. monien euromaiden korkoero Saksaan on kasvanut. Korkoeroa käytetään riskimittarina, ja Saksa nähdään euroalueen ehdottomasti vahvimpana taloutena. Mitä suurempi korkoero, sitä riskipitoisempana maa nähdään Saksaan verrattuna. Korkoero Saksan ja muiden euromaiden välillä on kasvanut aina epävarmuuden lisääntyessä, niin myös Iranin sodan alettua.

Esimerkiksi Italian korkoero on kasvanut 0,3 prosenttiyksikköä, Ranskan 0,13. Suomen korkoero sen sijaan on kutakuinkin samalla tasolla, kuin ennen sotaa. Korkosijoittajien silmissä maakohtaiset riskit ovat kasvaneet. Suomea tarkasteltaessa on hyvä huomata, että olimme jo ennen sotaa eri ryhmässä kuin esimerkiksi Italia, Kreikka ja Ranska.

10 vuoden valtionlainan korkoero Saksaan

Suomen velanhoitokykyyn luotetaan
Markkinashokki on tullut Suomen kannalta mielenkiintoiseen aikaan, sillä käynnissä ovat keskustelut holtittomasti velkaantuneen valtiontalouden tasapainottamisesta. Suomalaisten huoli valtiontalouden kestävyydestä on perusteltu. Onneksemme korkosijoittajien silmissä luotto valtioon on vielä vahva. Korkoeron olematon muutos on tästä osoitus.

Vahva luottamus helpottaa sopeuttamista

Valtiontalouden sopeuttaminen on valtava urakka, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Korkosijoittajien luottamus on sopeuttajan paras ystävä, sillä se mahdollistaa sopeutuksen tekemisen omilla ehdoilla, ilman ulkopuolisten sanelua. Tämän lisäksi kaikkia sopeutustoimia ei ole pakko ajaa läpi kiireessä, vain niitä voidaan jakaa useammalle vuodelle.

Korkosijoittajien luottamusta on kriittisen tärkeää vaalia. Luottamuksen menetyksen seuraukset voivat olla lähes katastrofaaliset, mistä Kreikan velkakriisi viime vuosikymmenellä on tärkeä muistutus. Velkajarrusopimus osoitti, että lähes kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet urakkaan. Tämä jo yksin on tärkeä viesti markkinoille. Esimerkiksi Ranskassa, jossa myös on valtavia haasteita valtiontalouden kanssa, mitään edes vähäisesti velkajarrua muistuttavaa ei ole käsitelty, saati suunniteltu.

Tapahtui Iranin sodassa mitä tahansa, viime viikkojen markkinaheilahtelut osoittavat, että sijoittavat luottavat vielä Suomen valtioon. Tästä luottamuksesta on syytä pitää huolta, sillä sen menettämiseen meillä ei ole varaa.

Lasse Corin  lasse.corin(a)aktia.fi

Merkityksellinen kumppanuus ei synny hetkessä. Se on matka, jossa jokainen keskustelu ja valinta vahvistaa luottamusta ja yhteistä suuntaa. Christer Boströmille pankkiiri Johan Broman on kumppani ja neuvonantaja, jonka kautta varainhoito, pankkitoiminta ja vakuutusratkaisut sulautuvat kokonaisuudeksi.

Espoolainen Christer Boström on toisen polven Aktia-asiakas, jonka kokemukset pankista ulottuvat 70-luvulle. Silloisen Siuntion Säästöpankin johtajan Frey Karlssonin motto ”Asiakas ensin” teki Boströmiin vaikutuksen, ja samaa hän odottaa yhä.

”Erinomaista palvelua sain myös Tikkurilan-konttorista, joka opasti 90-luvulla yrittäjää ulkomaankaupan rahoituksessa ja hoiti talokaupan ja sijoitusasuntojen paperityöt”, hän kiittelee.

Pankkiiri on silta kaikkiin palveluihin

Boström on tätä nykyä Aktian yksityispankin asiakas. Johan Bromanin hän sai pankkiirikseen viisi vuotta sitten.

”Ajatuksemme kohtasivat heti, ja toki yhteisellä kielelläkin on merkitys. Tärkeintä on silti matka, jota teemme yhdessä, yksityispankin asiakkaana saan 110-prosenttista palvelua.”

Oma pankkiiri on silta asiantuntijoihin. Boströmille tärkeintä on, että häntä ei hyppyytetä luukulta toiselle. Aktian kautta ovat hoituneet myös laina-asiat ja juridiset asiakirjat.

”Pidetään paperit kunnossa on mottomme. Testamentti ja edunvalvontavaltuutus ovat tärkeitä iästä riippumatta. Niihinkin olen saanut avun.”

Tulokset puhuvat puolestaan

Boström hyödyntää varainhoidon salkkuratkaisuja ja suosii vakuutuskuorta. Hän seuraa markkinoita aktiivisesti ja tekee osan sijoituspäätöksistä itse. Keskustelut pankkiirin kanssa luovat raamit päätöksille, ja kun markkinoilla heiluu, pankkiiri rauhoittelee.

Boström kuvailee itseään konservatiiviseksi sijoittajaksi.

”Meillä on ollut tasainen matka, kaikki on kehittynyt siinä tahdissa, mitä olen odottanut. Olen tyytyväinen tulokseen, jonka olemme näiden vuosien aikana saavuttaneet”, Boström kertoo.  

Suuria tavoitteita hänellä ei tällä hetkellä ole.

”Pankkiasioissa jatketaan nykyiseen malliin. Eläkeläisenä keskityn harrastuksiini, Italian-matkailuun ja italian opiskeluun sekä musiikkituotantoon omassa studiossa.”

Aito kiinnostus asiakkaaseen ratkaisee

Yksityispankkiirin työssä limittyvät pankkipalvelut, tavoitteellinen varainhoito ja vakuutusratkaisut. Asiakkaan tarpeisiin yhdistettynä kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.

”Rakennamme strategian, jossa ei vain optimoida tuottoa, vaan huomioidaan myös asiakkaan riskiprofiili, elämäntilanne ja pitkän aikavälin tavoitteet”, Johan Broman korostaa.

Hän vertaa itseään kapellimestariin. Orkesteriin kuuluvat tyypillisesti varainhoitaja, juristi, rahoitusasiantuntija, Wealth Planning -tiimin veroasiantuntijat sekä Back Office -tiimi.

”Aktian mallin vahvuuksia ovat kokonaisnäkemys, läheinen asiakassuhde, asiantuntijoiden helppo saatavuus ja suuri varainhoitotiimi. Kaikki osaaminen löytyy saman katon alta.”

Broman kuvailee hänen ja Boströmin yhteistyön kehittyneen kumppanuudeksi. Itseään hän kutsuu luottopakiksi.

”Kaikki perustuu luottamukseen: olen lähellä, reagoin, kuuntelen ja pidän punaisen langan käsissä. Sen pohjalta yhteistyö kehittyy. Asiakas ensin.”

Johan Broman ja Christer Boström

Aktia täyttää 200 vuotta vuonna 2026. Matkamme alkoi Helsingistä 8. huhtikuuta 1826, kun kalastajantytär Sophia Albertina Schelin avasi ensimmäisenä asiakkaana tilin Helsingin Säästöpankkiin ja talletti tilille 16 killinkiä. Tämä pieni, mutta ratkaiseva askel loi perustan pankkitoiminnalle, jonka perintö elää vahvana tänäkin päivänä.

Kahden vuosisadan aikana Aktia on kehittynyt paikallisesta säästöpankista moderniksi finanssikonserniksi, jonka tarjonnan ytimessä ovat varainhoito ja henkivakuuttaminen. Tänään autamme yksityishenkilöitä, perheitä ja yrityksiä ympäri Suomen kehittämään ja turvaamaan talouttaan pitkäjänteisesti - yli sukupolvien.

Vuosi 2026 on paitsi Aktian 200. juhlavuosi, myös ensimmäinen tulevista 200 vuodestamme ja selkeä askel strategisella kasvumatkallamme. Samalla juhlistamme myös toista merkittävää virstanpylvästä: on kulunut tasan 35 vuotta siitä, kun kahdeksan säästöpankkia yhdistyivät Aktia-nimen alle, ja syntyi perusta nykyiselle konsernille. Vuonna 2009 Aktia listattiin Nasdaq OMX Helsinkiin.

Kohtaamme juhlavuoden aikana asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme monissa eri yhteyksissä. Juhlavuoden aktiviteeteissa korostuvat halu katsoa eteenpäin sekä yhdessä omistajiemme, asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa jatkaa vaurauden ja hyvinvoinnin luomista sukupolvelta toiselle.

Katso juhlavuoden lyhytelokuva tästä. 

Aktia on julkaissut vastuullisuusstrategiansa vuosille 2026–2029. Strategian ytimessä on ihminen: asiakkaat ja oma henkilöstö.   

Vastuullisuusstrategian pääteemat ja tavoitteet vuosille 2026–2029 ovat seuraavat: 

- Ihminen: Asiakas- ja työntekijäkokemuksemme on yksi alan parhaista; 

- Hyvä hallintotapa: Läpinäkyvä ja vakaa hallinto sekä vahva liiketoimintaetiikka;  

- Ympäristö: Tuemme siirtymää kohti vähähiilistä tulevaisuutta, ja huolehdimme luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemeistä.  

"Vastuullisuus on meille tapa toimia. Uuden vastuullisuusstrategiamme keskiössä on ihminen, sillä asiakkaidemme ja henkilöstömme hyvinvointi on edellytys kestävälle kasvulle. Haluamme olla mukana rakentamassa vakaata yhteiskuntaa, jossa yksilöt ja yritykset voivat kasvaa ja menestyä," Aktian vastuullisuusjohtaja Niina Arkko sanoo. 

Uusi vastuullisuusstrategia jatkaa aiemman vastuullisuusohjelman luomalta pohjalta ja on tiiviisti kytköksissä Aktian konsernistrategian AktiaExperience-pilariin. Hyvinvoiva henkilöstö ja vastuulliset tuotteet mahdollistavat erinomaisen asiakaskokemuksen, mikä tukee yhtiön kasvutavoitteita.  

Vaikka strategian keskiössä on ihminen, myös muut vastuullisuusteemat ovat tärkeitä. Aktia sitoutuu asettamaan toiminnalleen tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet (SBTi) ja päivittämään omat keskipitkän aikavälin ilmastotavoitteensa vuoden 2026 aikana. Tavoitteena on myös luoda järjestelmällinen lähestymistapa luonnon monimuotoisuuteen luotonannossa ja sijoitustoiminnassa. Lisäksi yhtiö tavoittelee sijoitusrahastojen positiivisen nettovaikutuksen kasvattamista.