Korkomarkkina rankaisee parhaillaan Ranskaa. Maan valtiolainojen korkoero Saksaan, eli sijoittajien arvio Ranskan luottoriskistä, on noussut korkeimmalle tasolleen ainakin sitten vuoden 1999. Jos tilanne kärjistyy, ongelmaa ei voi vain lakaista maton alle. Pankkikriisitermein, Ranska on to ”too-big-to-fail”, eli maksukyvyttömyyden aiheuttama sekasorto olisi aivan liian suuri, jotta Ranska voitaisiin jättää oman onnensa nojaan.

Ranskan julkinen velka euroalueen suurin

Viime vuoden lopussa Ranskan julkisen velan kokonaismäärä oli 3,5 biljoonaa euroa eli 3 500 miljardia euroa. Summa on euroalueen suurin. Suhteutettuna talouden kokoon velkaa oli 116 prosenttia, joka on yksi euroalueen korkeimmista velkasuhteista. Julkinen sektori oli viimeksi ylijäämäinen vuonna 1974. Siitä lähtien alijäämä on kasvanut kroonisesti. Vertailun vuoksi Kreikan julkinen velka ennen maksukyvyttömyyttä 2010-luvun alussa oli rapiat 330 miljardia euroa.

Korkomarkkina rankaisee nyt Ranskaa erityisesti sen holtittomasta taloudenpidosta. Korkoero Saksaan oli tätä kirjoitettaessa 1,29 prosenttiyksikköä, joka sekin on euroalueen korkein luku. Korkosijoittajat siis näkevät Ranskan euroalueen suurimpana riskinä. Tärkeä huomio on, että korkoero vahvojen ja heikkojen euromaiden välillä kasvaa. Tämä on merkki terveestä riskin hinnoittelusta. Yhtä tärkeä huomio on, että korkoero on kriisimielessä vielä maltillinen: Kreikan korkoero Saksaan oli pahimmillaan yli 30 prosenttiyksikköä.

Vain keskuspankilla on rahkeita pelastaa kriisiytynyt Ranska

Kreikka pelastettiin aluksi muiden maiden rahoilla. Ranskan velan suuri määrä tekee tämän mahdottomaksi. Vaikka on olemassa teoreettinen mahdollisuus, että euromaat voisivat takaamalla toistensa velkoja tarvittaessa pelastaa Ranskan, ratkaisun poliittinen toteuttamiskyky on nolla. Miten kansalliset poliitikot esimerkiksi Suomessa perustelisivat Ranskan tukemista, kun kotimaan äänestäjille on jo valmiiksi tarjolla vain leikkauksia ja veronkorotuksia?

Edellisen eurokriisin jälkeen ongelma tiedostettiin, ja Euroopan keskuspankille (EKP) rakennettiin työkalu hallitsemattomien velkamarkkinaheilahteluiden varalle. Järjestelmää ei luonnollisestikaan rakennettu tuhlailevien poliitikkojen pelastusrenkaaksi. EKP:n työkalupakki on luotu rahoitusjärjestelmän vakauden ja toimivuuden varmistamiseksi. Kun huomioidaan Ranskan tilanne, eli krooninen julkisen talouden alijäämä ja esimerkiksi vastikään peruttu eläkeuudistus (eläkeikä laski takaisin 62 vuoteen), Ranskan haasteista on vaikea syyttää ketään muuta kuin Ranskaa itseään.

Parhaassa tapauksessa korkomarkkina pakottaa ranskalaispoliitikot vaikeiden päätösten eli sopeuttamisen ääreen. Ainakin toistaiseksi velkaantumisen hillitseminen ei vaikuta olevan tulevien presidenttiehdokkaiden prioriteettilistan kärjessä.

Lasse Corin lasse.corin(a)aktia.fi 

Suomen talous kasvaa Aktian tuoreen talousennusteen mukaan odotuksia paremmin. Kasvua tukevat erityisesti vienti, investoinnit ja teollisuuden vahvistunut vire. Samalla työmarkkinoilla näkyy ensimmäisiä merkkejä käänteestä: Aktia ennustaa työttömyyden kääntyvän laskuun ja työllisten määrän lähtevän kasvuun lähitulevaisuudessa.

Aktia ennustaa Suomen talouden kasvavan 2,1 prosenttia vuonna 2026, 1,8 prosenttia vuonna 2027 ja 1,5 prosenttia vuonna 2028. Talouden elpymisestä huolimatta kasvu on ollut epätasaista, sillä työmarkkinat ovat vielä laahanneet talouskehityksen perässä.

”Suomen taloudessa nähdään nyt rohkaiseva ja yllättäväkin kehityskulku. Kasvu on vahvistunut, vienti vetää ja ensimmäiset merkit työmarkkinoiden paranemisesta ovat näkyvissä. Työllisyys reagoi suhdanteisiin viiveellä, mutta yritysten vahvistuneet työllistämisaikeet viittaavat siihen, että parempi talouskehitys alkaa vähitellen näkyä myös työpaikkojen määrässä”, toteaa pääekonomisti Lasse Corin.

Datakeskus- ja puolustusinvestoinnit tukevat kasvua

Kasvun keskeisiä ajureita ovat investoinnit. Erityisesti datakeskukset ovat nousseet merkittävään rooliin, sillä ne muodostavat tällä hetkellä suurimman yksittäisen rakennuslupia kasvattavan investointikategorian Suomessa. Myös puolustusinvestoinnit sekä teollisuuden kasvavat kapasiteettitarpeet tukevat kasvua.

“Talouskasvun kannalta olennaista toki on, että investoinnit eivät jää yksittäisiksi hankkeiksi, vaan tukevat laajemmin teollisuuden, infrastruktuurin ja tuottavuuden kehitystä”, Corin huomauttaa.

Kuluttajilla olisi varaa kasvattaa kulutusta

Kotitalouksien kulutus on edelleen varovaista, mutta Aktia odottaa yksityisen kulutuksen kasvun vahvistuvan vähitellen ostovoiman paranemisen ja työmarkkinoiden kohentumisen myötä. Kuluttajien säästämisaste on pysynyt korkeana, mikä jättää tilaa kulutuksen kasvulle luottamuksen aikanaan vahvistuessa.

”Kulutuksen näkökulmasta Suomen taloudessa on edelleen merkittävää käyttämätöntä potentiaalia. Ostovoima on vahvistunut ja kotitalouksille on kertynyt säästöjä, mutta epävarmuus on pitänyt kuluttajat varovaisina. Työmarkkinoiden vahvistuminen voisi näkyä nopeasti myös kulutushalukkuuden kasvuna, tukien talouskasvua laajemmin”, Lasse Corin ennakoi.

Tuottavuus ja tekoäly ratkaisevat pitkän aikavälin kasvun

Aktian mukaan yksi Suomen talouden kiinnostavimmista ilmiöistä on tuottavuuden vahvistuminen. Suomen pitkän aikavälin kasvun kannalta tämä on erityisen tärkeää, sillä talouskasvua yleisesti ruokkiva väestönkasvu on meillä Pohjoismaiden hitainta. Tuottavuuden kasvussa keskeiseen rooliin voivat nousta investoinnit, digitalisaatio ja tekoälyn laajempi hyödyntäminen yrityksissä sekä julkisella sektorilla.

”Suomen pitkän aikavälin kasvukysymys on ennen kaikkea tuottavuuskysymys. Datakeskusten kaltaiset investoinnit luovat perustaa talouden uudistumiselle, mutta seuraava suuri mahdollisuus liittyy tekoälyyn. Jos tekoälyn tarjoamat tuottavuushyödyt uskalletaan hyödyntää laajasti niin yksityisissä yrityksissä kuin julkisella sektorillakin, vaikutukset voivat näkyä sekä yritysten kilpailukyvyssä että koko kansantalouden kasvussa”, Corin luonnehtii.

Lue ennuste kokonaisuudessaan tästä.

Aktian Emerging Market Debt -tiimi matkusti syyskuussa asiakasryhmän kanssa Kazakstaniin ja Uzbekistaniin. Matka vahvisti sijoitusteesejä, syvensi ymmärrystä paikallisista olosuhteista ja toi asiakkaille näkyväksi työn, jolle Aktian sijoituspäätökset perustuvat.

Frontier-markkinoiden ymmärrys ei synny raportteja lukemalla. Aktian EMD-tiimille markkinoiden tuntemus tarkoittaa matkoja kohdemaihin, tapaamisia ja lukemattomia kysymyksiä.  

”Emme halua perustaa päätöksiä muiden analyysien varaan. Haluamme itse verifioida sijoitusteesimme, tavata ihmisiä ja ymmärtää, mitä markkinoilla oikeasti tapahtuu”, Aktian Emerging Market Debt -tiimin johtaja Henrik Paldynski sanoo.

Kazakstan ja Uzbekistan ovat nuoria valtioita, joiden instituutiot ja markkinat ovat kehityskaarensa alussa. Molemmissa ymmärretään Paldynskin mukaan tarve laajentaa kasvupohjaa raaka-aineiden ulkopuolelle. Kasvupotentiaali tekee niistä kiinnostavia frontier-sijoittajan näkökulmasta, mutta myös riskeihin tulee suhtautua realistisesti.  

”Kehittyvät markkinat ovat kehittyviä markkinoita syystä. Sijoittajan kannalta olennaista on, että riskit tunnistetaan, niistä saadaan riittävä kompensaatio ja että maan kehityksen suunta on oikea”, Paldynski sanoo.

Paikan päällä kuulee sen, mitä raportteihin ei kirjoiteta

Paldynski tiimeineen tapasi matkansa aikana muun muassa keskuspankin, valtiovarainministeriön, paikallisten pankkien, kehitysrahoittajien, suurlähetystöjen ja paikallisten sijoittajien edustajia. Keskustelujen tarkoituksena ei ollut saada yhtä valmista vastausta, vaan muodostaa mahdollisimman totuudenmukainen kokonaiskuva. 

”Kaikilla tapaamillamme tahoilla on oma näkökulmansa ja agendansa. Kysymme samoja asioita eri ihmisiltä ja varmistamme näin, onko tarina johdonmukainen”, Paldynski kertoo.

Frontier-markkinat eivät ole yhtä tehokkaita ja läpinäkyviä kuin kehittyneet markkinat, eikä julkista tietoa ole aina saatavilla. Keskusteluissa korostuvat nyanssit, joita ei löydy virallisista raporteista. Osa havainnoista vahvistaa Paldynskin mukaan tiimin näkemyksiä, osa pakottaa tarkastelemaan niitä uudelleen.  

”Uzbekistanissa saimme vahvistusta siihen, että maa on jatkanut uudistuksiaan ja pitänyt velkaantumisen hallinnassa. Keskustelut Kazakstanissa puolestaan osoittivat, ettei inflaatio välttämättä hidastu yhtä nopeasti kuin markkinoilla on odotettu.”

Matkan havainnot eivät jää irrallisiksi matkamuistoiksi, vaan ne viedään osaksi tiimin analyysiä, riskienhallintaa ja salkun päätöksentekoa.  

”Kun laadullinen tieto yhdistyy numeeriseen analyysiin ja pitkään kokemukseen näistä markkinoista, se vahvistaa parhaassa tapauksessa sijoitusteesiä”, Paldynski summaa.

Matkat kohdemaihin ovat salkunhoidon ytimessä

Matkoihin tiivistyy se, mistä frontier-salkunhoidossa on lopulta kyse: sijoituskohteiden valinnasta, oppimisesta ja markkinoiden ymmärtämisestä. Ne ovat siis due diligenceä aidoimmillaan.

”Oppimiskäyrä on hetken aikaa todella jyrkkä. Parhaassa tapauksessa maahan jopa ihastuu, vaikka sen ei tietenkään pidä antaa vaikuttaa sijoituspäätöksiin”, Paldynski sanoo.

Yksi matkan mieleenpainuvimmista hetkistä oli vierailu Kazakstanin keskuspankissa. Yksi isännistä totesi Aktian olevan ensimmäinen varainhoitaja, joka oli tullut tapaamaan heitä paikan päälle itsenäisesti, globaalien investointipankkien vierailujen ulkopuolella. Se kertoo pienestä mutta tärkeästä asiasta, aidosta kiinnostuksesta.

”Sijoittaminen näillä markkinoilla perustuu lopulta luottamukseen, mutta luottamus ei synny etänä. Se syntyy siitä, että olemme läsnä, solmimme paikallisia kontakteja ja palaamme samoihin maihin uudelleen”, Paldynski korostaa.

Sijoitusprosessi konkretisoitui asiakkaille

Mukana matkalla oli kotimaisia ja saksalaisia institutionaalisia sijoittajia, jotka pääsivät seuraamaan läheltä, miten tiimi rakentaa näkemystään frontier-markkinoista ja esittämään itsekin kysymyksiä.

”Asiakkaat näkivät prosessista sen puolen, josta he ovat aiemmin vain kuulleet. Kun istumme yhdessä samoissa tapaamisissa, kuuntelemme keskusteluja ja kysymme kysymyksiä, ymmärrys tuotteista ja niiden taustalla olevasta työstä syvenee”, yksi Aktian isännistä, Client Executive Erik Ingman sanoo.

Ingman edustaa Aktian kansainvälistä myyntiä ja tapaa säännöllisesti pankin instituutioasiakkaita. Hänen mukaansa Aktian varainhoidolle on tärkeää voida tarjota yksilöllistä palvelua, jota suuret varainhoitotalot eivät aina kykene tarjoamaan. Institutionaaliset sijoittajat arvostavat läheistä yhteistyötä ja mahdollisuutta syventää ymmärrystään myös harvinaisemmista sijoituskohteista.

”On paljon helpompi keskustella näistä markkinoista asiakkaiden kanssa, kun on itsekin käynyt paikan päällä. Kokemus auttaa avaamaan sijoitusprosessiamme uskottavasti ja vastaamaan kysymyksiin konkreettisesti”, Ingman painottaa. 

Haluatko lukea lisää EMD-tiimin matkasta Keski-Aasiaan?

Lue matkraportti tästä.

Kuvassa vasemmalta: Aktian Senior Client executive Antti Rikka, Emerging Market Debt -tiimin johtaja Henrik Paldynski, Client Executive Erik Ingman ja matkalle osallistunut Veritaksen salkunhoitaja Petri Kallio.

Tekoäly tarjoaa finanssialalle valtavia mahdollisuuksia. Sen vastuullinen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin muutakin kuin uutta teknologiaa. Aktiassa tekoälyn käyttöä ohjaa systemaattinen hallintamalli, jonka tavoitteena on mahdollistaa innovointi turvallisesti, läpinäkyvästi ja pitkäjänteisesti.

Tekoälyn yleistyessä organisaatioiden on kyettävä hallitsemaan siihen liittyviä riskejä yhtä systemaattisesti kuin sen tarjoamia mahdollisuuksia. AI Governance eli tekoälyn hallinta onkin nyt tärkeämpää kuin koskaan.

Ytimessä luottamus

Finanssialalla toiminnan ytimessä on luottamus. Asiakkaiden, sijoittajien ja muiden sidosryhmien on voitava luottaa siihen, että heidän tietojaan ja varojaan käsitellään vastuullisesti. Sama koskee myös tekoälyä. Sen hyödyntämisen pitää tapahtua turvallisesti, vastuullisesti ja luottamusta luoden.

"Aktiassa vastuullinen tekoäly tarkoittaa sitä, että tiedämme, missä tekoälyä käytetään, kuka siitä vastaa ja miten siihen liittyviä riskejä hallitaan. Siksi meillä on tekoälyn hallintamalli, joka auttaa meitä tunnistamaan ja käsittelemään tekoälyyn liittyviä riskejä järjestelmällisesti ja yhdenmukaisesti", Aktian tietohallintojohtaja Oskari Kurki kertoo.

Aktian AI-hallintamalli perustuu sekä yhtiön omaan vastuullisen tekoälyn tavoitteeseen että EU:n vuonna 2024 hyväksyttyyn tekoälysäädökseen, jonka tavoitteena on edistää luotettavan tekoälyn käyttöä Euroopassa.

Vahva perusta mahdollistaa skaalaamisen

Aktiassa AI-hallintamallin soveltamisesta vastaa poikkiorganisatorinen AI Management Team, jossa on edustajat kaikista liiketoiminnoista, riskitoiminnoista ja muista keskeisistä toiminnoista. Tiimi varmistaa, että tekoälyä hyödynnetään Aktiassa liiketoimintalähtöisesti, hallitusti ja vastuullisesti sekä strategisia kasvutavoitteita tukien.

”Hallintamalli tuo tekoälyn käytölle selkeät pelisäännöt ja vastuut. Kun perusta on kunnossa, tekoälyä voidaan hyödyntää laajemmin, nopeammin ja turvallisemmin. Hyvä hallintamalli ei hidasta innovointia vaan mahdollistaa sen”, Kurki jatkaa.

Aktian AI-hallintamalli on kehitetty yhteistyössä konsulttiyhtiö Ernst & Youngin kanssa.

”Aktian tekoälymatka on hieno esimerkki siitä, kuinka tekoälyn käytölle rakennetaan vahva perusta yrityksen omiin arvoihin, liiketoimintaan sekä alan keskeisiin standardeihin ja sääntelyyn nojaten. EY:n tuottama Responsible AI -hallintomalli on sovitettu vastaamaan Aktian tarpeita EY:n paikallisten asiantuntijoiden avulla, yhdessä Aktian kanssa”, EY:n partneri Petri Vuorinen sanoo.

Oskari Kurjen mukaan tekoälyn seuraava vaihe ei tarkoita välttämättä enemmän vaan vastuullisempaa tekoälyä.

”Tavoitteemme ei ole pelkästään hyödyntää tekoälyä. Haluamme tehdä sen tavalla, joka ansaitsee asiakkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien luottamuksen myös tulevaisuudessa.”