OTK, varatuomari Anna Vaissi on nimitetty Aktia Rahastoyhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän on työskennellyt Aktialla lakiasiaintehtävissä vuosina 2007–2019 sekä vuodesta 2020 alkaen keskittyen Aktian rahastotoimintaan. Hän työskentelee tällä hetkellä Aktia Rahastoyhtiössä Legal & Risk Manager -roolissa. Vaissi toimii myös Finanssiala ry:ssä Rahasto- ja omaisuudenhoitojohtokunnan puheenjohtajana.

Vaissi aloittaa toimitusjohtajana 1.6.2022 alkaen. Aktia Rahastoyhtiön nykyinen toimitusjohtaja Nils Lundberg keskittyy jatkossa Aktian varainhoitoliiketoiminnan Operations-toiminnon johtamiseen sekä jatkaa Varainhoidon johtoryhmän jäsenenä.

”Nimitys Aktia Rahastoyhtiön toimitusjohtajaksi on minulle kunnia-asia. Sijoitusympäristö on tällä hetkellä poikkeuksellisen turbulentti, mutta Aktialla on vahva salkunhoitajien tiimi ja kaikki edellytykset kasvattaa hallinnoitavien varojen määrää ja saavuttaa tavoitteemme olla Suomen paras varainhoitaja. Jatkamme myös määrätietoisesti vastuullisen sijoittamisen prosessien ja tuotteiden kehittämistä”, sanoo Anna Vaissi. 

Aktia Rahastoyhtiö Oy on Aktia Pankki Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö, jonka ensisijainen tehtävä on hallinnoida sijoitusrahastoja sekä vaihtoehtorahastoja. 

Myös Rahastoyhtiön hallituksessa on tapahtunut muutoksia. Hallitukseen nimitettiin 30.3.2022 alkaen Timo Penttilä. Penttilä toimii työelämäprofessorina Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun Rahoituksen laitoksella ja hänellä on laaja kokemus rahoitusalan johtotehtävistä. 

Lisätietoja: 
Anna Vaissi, [email protected], puh. 050 363 8294

Suomen riippuvuus Venäjästä on vähentynyt tasaisesti. Vuonna 2020 Suomen viennistä 4,5 % suuntautui itärajan taakse. Vuonna 2013 osuus oli vielä noin 10 %. Vienti on melko hajautunutta ja suurimmat erät ovat erilaisia koneita ja laitteita sekä paperi- ja kemianteollisuuden tuotteita. Tuonnista Venäjän osuus on 8,7 %, ja ostamme sieltä etenkin energiaa ja öljyä. Tuontiin liittyy myös suurin kysymysmerkki: Suomi tuo noin puolet kaikista polttoaineista Venäjältä.

Monelle yritykselle Venäjä on tärkeä kauppakohde

Vaikka Venäjän osuus Suomen viennistä on laskenut, on sillä edelleen merkitystä. Vuonna 2021 tuotteita ja palveluita vietiin yhteensä 4,3 miljardin euron arvosta. Luku vastaa kymmenien, jos ei satojen, pk-yritysten liikevaihtoa. Toisin sanoen Venäjä-kaupassa on edelleen merkittäviä yrityskohtaisia riskejä, vaikka ei kaupan tyrehtyminen tai jopa loppuminen koko Suomen taloutta raiteiltaan suistaisi.

Globaali maailma näkyy myös kotimaiselle kuluttajalle

Osittain olemme globaalien hintojen armoilla. Kriisin selvin taloudellinen vaikutus tässä vaiheessa suomalaiseen kuluttajaan tulee kohonneen raakaöljyn hinnan kautta. Bensiinin hinta pumpulla reagoi selvästi öljyn maailmanmarkkinahintaan, ja kun hinta nousee, kannattaa pumpulla varautua entistäkin korkeampiin hintoihin. Saman haasteen kohtaavat myös öljylämmitystä käyttävät kotitaloudet. Sen sijaan sähkömarkkinoilla on tilanne ollut maltillisempi. Sähkön hinnassa ei ole ainakaan vielä havaittavissa mitään muutosta.

Epävarmuus heijastuu välittömästi maailman pörsseihin ja sitä kautta myös suomalaisten sijoittajien ja säästäjien sijoitusten arvoihin. Vaikutus on selvästi negatiivinen, mutta markkinoiden ylä- ja alamäet ovat osa sijoittamista.

Olemme osa Eurooppaa ja maailmantaloutta

Vaikka Suomen talouden riippuvuus Venäjästä on pienentynyt selvästi, olemme silti osa Euroopan ja maailman talouksia. Venäjän invaasio Ukrainaan lisää epävarmuutta merkittävästi, niin meillä kuin muuallakin. Tämän seurauksena kriisi välittyy myös Suomeen, halusimme sitä tai emme. Epävarmuus on myrkkyä investoinneille vientimaissamme ja Suomesta viedään paljon juuri investointeihin liittyviä tuotteita.

Sanktiot määrittävät paljon

Venäjälle määrättävät sanktiot määrittävät suuren osan sodan taloudellisista seurauksista. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kaupankäynti venäläisten yritysten kanssa on jatkossa varmasti selvästi kyseenalaisempaa, oli sanktioita tai ei.

Lasse Corin lasse.corin(at)aktia.fi
Twitter: @lassecorin

Digitaalisen asuntokaupan, eli DIASin, suosio Aktian asiakkaiden joukossa on kasvanut viimeisen vuoden aikana räjähdysmäisesti. DIASin digitaalisen alustan kautta tehdyistä asuntokaupoista, joissa Aktian asiakas on ollut ostajana, kasvoivat vuodesta 2020 vuoteen 2021 huimat 84,1 prosenttia. Samalla myös Aktian kaikista asuntolaina-asiakkaista DIASia asuntokaupoissa käyttäneiden osuus kasvoi viime vuoden aikana lähes puolella. Vilkkain kuukausi oli lokakuu 2021, jolloin 43 prosenttia Aktiasta asuntolainan ottaneista teki asuntokaupat digitaalisesti DIAS-alustan kautta.

”Aktian asiakkaat ovat selvästi ottaneet digitaalisen asuntokaupan omakseen viime vuoden aikana. Tämä on meille iloinen uutinen, koska haluamme vauhdittaa ihmisten arkea helpottavien järjestelmien käyttöä – ja helppoudesta DIASissa on todella kyse. Digitaalisen asuntokaupan avulla eri ihmisten aikataulujen yhteensovittaminen jää historiaan”, sanoo Aktian Lending Value Stream Lead Anton Tulikoura.

”DIAS-alustan kauppojen suosion nousu odotetaan jatkuvan tänäkin vuonna, kun kiinteistökauppojen teko mahdollistetaan DIAS-alustan kautta alkuvuoden aikana. Myös kevät saa usein asunnonhankkijat aktivoitumaan, jolloin uskon DIAS-alustan olevan varmasti suosiossa”, Tulikoura jatkaa.

Turvallisempaa ja helpompaa asunnonostoa

Digitaalisten pankkipalveluiden käyttö on lähes jokaiselle suomalaiselle arkipäivää esimerkiksi verkkopankin ja osakkeiden oston kautta. Asuntokauppaan digitaalisuus on tullut vasta viime vuosina, mutta se tulee yleistymään vauhdilla, uskoo Aktian Business Area Director Oscar Taimitarha.

”Digitaalinen asuntokauppa on nykyaikaa, ja se säästää aidosti kaikkien osapuolien aikaa ja vaivaa. Tämän lisäksi se on todella turvallinen tapa tehdä kauppoja. Verrataanpa asuntokauppaa osakekauppaan: Kuvitelkaa kuinka omituiselta tuntuisi nykypäivänä ostaa osakkeita niin, että osakkeet tulisi ostaa juuri tiettyyn aikaa ja tietyssä pankissa tiskin yli. Tämän jälkeen osakekirjat kulkevat kainalossa kaupungin halki. Miksi siis asunnon kanssa toimittaisiin niin?”

”Uskon, että parin vuoden päästä ihmetellään sitä, miksi ihmiset menivät pankkiin hoitamaan asuntokaupat, kun ne voi tehdä muutamalla napin painalluksella itselle sopivaan aikaan”, Taimitarha toteaa.

Aktia on ollut mukana DIASin toiminnassa sen perustamisesta saakka. Digitaalinen asuntokauppa on ollut mahdollista kesäkuusta 2019 lähtien, ja Aktia oli mukana Suomen ensimmäisessä digitaalisella järjestelmällä hoidetussa asunto-osakkeen asuntokaupassa.

Lisätietoja aktia.fi ja dias.fi

Aktia aloittaa kolmen vuoden sponsorointiyhteistyön purjehtija Tapio Lehtisen kanssa. Lehtinen on purjehtinut lähes koko elämänsä ja tuli tunnetuksi erityisesti 2018 Golden Globe Race -kisasta, jossa hän purjehti ensimmäisenä suomalaisena yksin ilman pysähdyksiä maailman ympäri. Lehtinen sijoittui kisassa loppujen lopuksi viidenneksi – parhaana suomalaisena koskaan. Kisan tekee erityisen haastavaksi se, että siinä ei käytetä ollenkaan modernia teknologiaa tai satelliittipaikannukseen perustuvaa navigaatiota.

Parhaillaan Lehtinen valmistautuu sekä uuteen Golden Globe Race 2022 -kisaan että Ocean Globe Race 2023 -kisaan, johon hän osallistuu nuorista purjehtijoista kootun miehistön kanssa.

”Suomalaisella merenkululla on maailmalla hyvä maine ja kunniakas historia. Teemme osamme jatkaaksemme tätä Ocean Globe Race 2023 -kisaan tulevien nuorten kanssa. Nuorten kanssa työskentelyn lisäksi projektieni kantavana teemana on tehdä työtä hiilineutraalin yhteiskunnan ja puhtaamman tulevaisuuden puolesta. Olen purjehdusmatkoillani nähnyt omin silmin sen, miten ilmastonmuutos on vaikuttanut niin Itämereen kuin maailman meriin ja niiden eläinkuntaan. Siksi haluan tehdä yhteistyötä eri alojen kanssa, jotta tämä pallo ja sen meret säilyvät seuraavillekin sukupolville”, sanoo Tapio Lehtinen.

”Aktia haluaa luoda kestävää vaurautta ja hyvinvointia sukupolvilta toisille, mikä tiivistyy myös sponsorointikohteissamme. Tapion ja aiempien sponsorointikohteidemme kautta liputamme niin Itämeren kuin maailman merien puolesta sekä tuemme nuoria aloittelevia kykyjä. Aktia oli mukana jo soutumatkalla Atlantin yli, joten on erityisen hienoa päästä seuraavaksi mukaan maailman ympäri”, sanoo Aktian varainhoidon johtaja Perttu Purhonen.

Aktia on tukenut suomalaista purjehdusta ja sitä kautta Itämeren suojelua ja nuorten harrastustoimintaa viimeisen vuoden aikana. Olemme tukeneet muun muassa Atlantin yli soutanutta suomalaiskaksikkoa, eli ’Two Rowing Finns’ Markus Mustelinia ja Jolle Blässaria sekä Suomen suurinta purjehdusseuraa, Nyländska Jaktklubbenia. Lisäksi lahjoitimme loppuvuonna 2021 merkittävän avustuksen Itämeren suojelutyöhön John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeen kautta.