Lehdistötiedote
vapaasti julkaistavissa
3.10.2013 klo 10.00

 EUROLUEEN  TAANTUMA  PÄÄTTYI, MUTTA ELPYMISESTÄ  TULEE  VAISU
 SUOMEN  HALLITUKSEN  LUPAAMA  RAKENNEPAKETTI  PARAS  UUTINEN  VUOSIIN

Eurotaantuma päättyi kesään tultaessa ja vahvistuva luottamus tukee elpymistä.
Kasvu, jota velkavuoret verottavat, jää kuitenkin vaatimattomaksi.

      Suomen talous näyttää kääntyneen kasvuun, mutta viime vuoden loppu ja
 kuluvan vuo-den alku olivat niin heikot, että vuosi-tasolla kokonaistuotanto
 supistuu 2013 saman verran kuin viime vuonna eli -0.8 %. BKT 2014 kasvaa 1.2 %
 ja 2015 1.6%. Talou-den trendikasvu vakiintuu vuosien ajaksi noin 1½ prosentin
 tasolle. 

     Suomi ajautui taantumaan keväällä 2012. Finanssipolitiikan kiristäminen
 heikkenevässä taloudessa oli vakava virhe. Ve-ronkoro-tuk-set ja
 menoleikkaukset syven-sivät taan-tumaa, ja mitä syvempi on taantuma sitä
 heikompi on julkisen ta-louden tasapaino. Kun riskinä oli luotto-luo-ki-tuk-sen
 heik-ke-neminen, lyhyen ajan kiristyksestä luo-pu-minen olisi voi-tu
 kompen-soi-da rat-kai-suilla, jotka vah-vistavat pit-källä aikavälillä talouden
 kasvupotentiaalia ja valtion-talouden tasa-pai--noa. Jos pää-tös keveämmästä
 finanssipolitiikasta olisi liittynyt työnurien pitenemistä tukeviin päätöksiin
 (ml. elä-ke-iän nosto), Suomen pitkän aikavälin velanhoitokyky olisi
 vahvistunut. Sen ymmärtävät kansainväliset sijoittajat. 

     Kestävyysvaje on todellinen. Suomen kohdalla se on pitkän aikavälin
 ongelma, joka on järkevää ratkaista pitkän aikavälin ratkaisuilla. Juuri siksi
 suomalaisen talouspolitiikan suuri positiivinen yllätys oli elokuussa esitelty
 julkisen talouden tasapainot-ta-mis-paketti, jonka tärkein osa ovat pitkällä
 aikavälillä toteutettavat rakenneuudistukset. Se kertoo hallituksen vihdoinkin
 tunnustaneen tosiasiat. Työmarkkinaosapuolet puolestaan näyttävät myöntäneen,
 että rapautunut kilpailukyky vaikeuttaa vientiä ja talouskasvua. 

    Sekä rakenneratkaisut että tulosopimus ovat yhä piirustuspöydällä. Siksi on
 syytä muistuttaa, että tosiasioiden tunnustaminen on vasta viisauden alku.
 Vasta teot vahvistavat, että viisauden sanoilla oli katetta. 

Kesäkuun jälkeen tapahtuneet ennustenäkymän tärkeimmät muutokset ovat seuraavat:

   -- USAssa fiscal cliff väl-tettiin vuoden vaihteessa, mutta kevään keskellä
      juusto-höy-läpe-ri-aat-teel-la toimiva julkisten menojen leikkausohjelma
      (sequester) aktivoitui. Sen pelättiin lisäävän epävarmuutta ja jarruttavan
      talou-den aktiviteettia, mutta vastoin odotuksia talouden elpyminen on
      jatkunut. Lähiajan uhkana on, että poliittinen sotatila estää sovun
      velkakaton nostamisesta.
   -- Kiinan johtoon nousseet Xi Jingping, puoluesihteeri ja presidentti, sekä Li
      Keqiang, pääministeri, ovat korostaneet uudis-tus-po-li-tiikan merkitystä
      ja uusia avauksia on myös kuultu. Vaikka merkittäviä elvytystoimia ei ole
      nähty, talouskasvu on jossakin määrin vahvistunut.
   -- Eurooppa ajautui taantumaan 2011 lopussa. Tuoreet tilastot kertovat sen
      päättyneen kesään 2013 tultaessa. Elpyminen jää kuitenkin vaisuksi ja
      politiikkaan liittyvät epävarmuudet pitävät yllä riskiä, että vihreät
      versot jäätyvät jälleen kerran.
   -- Spekulaatio euroalueen hajoamisesta on ohi ja valtionlainojen korot ovat
      laskeneet kriisimaissa. Kyproksen kriisin jälkeen EKP laski ohjauskorkoa
      0.25 %-yksikköä eli 0.5 prosenttiin. Vahvistuneet talousluvut ovat
      vähentäneet odotuksia ohjauskoron lisälaskusta.
   -- Yhdys-valtain keskuspankki FED ilmoitti joulukuussa 2012, että
      ultramatalien korkojen politiikkaa jatketaan niin kauan kuin
      työttömyys-aste on yli 6.5 %. Ehtona on, että FEDin oma inflaatio-odo-tus
      on alle 2.5 %. Lisäksi se ilmoitti ostavansa kuu-kau-sit-tain 85 mrd
      dollarilla valtiovelkakirjoja ja asuntolainaperustaisia velkapapereita.
      Toukokuussa 2013 FED vihjasi, että näitä QE3-arvopaperiostoja aletaan
      vähentää syyskuussa. Syyskuun kokouksessaan FED hämmensi markkinat ja
      ekonomistit peräytymällä ”lupauksestaan”. Luultavasti politiikkakäänne on
      kuitenkin lykkääntynyt vain 2-4 kuukaudella.
   -- Suomen viime kesäkuussa julkistetut BKT-luvut osoittivat, että viime vuoden
      sukellus oli ennakoituakin rajumpi. Siksi vuoden 2013 kasvuennusteita on
      korjattu alas. Vienti ei vedä ja teolli-suus-tuotanto vähenee.
      Finanssipolitiikan kiristys heikentää muutenkin vaisuja kasvunäkymiä. Nyt
      näyttää siltä, että BKT 2013 supistuu vuositasolla yhtä paljon kuin viime
      vuonna siitä huolimatta, että kasvu on jo alkanut ja se vahvistuu syksyn
      aikana.
   -- Suomalaisen talouspolitiikan suurin positiivinen yllätys vuosikausiin oli
      elokuussa esitelty julkisen talouden tasapainot-ta-mis-paketti, jonka
      tärkein osa ovat pitkällä aikavälillä toteutettavat rakenneuudistukset.
      Hallitus näyttää vihdoinkin tunnustaneen talouden tilaa kos-kevat
      tosiasiat. Työmarkkinaosapuolet puolestaan näyttävät myöntäneen, että
      rapautunut kilpailukyky vaikeuttaa vientiä ja talouskasvua ja siten myös
      työllisyyden turvaamista ja kestävyysvajeen korjaamis-ta. Sekä
      rakenneuudistukset että tulosopu ovat yhä piirustuspöydällä. Vaikka
      tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku, vasta teot vahvistavat oliko
      viisauden sanoilla katetta.

Keskeiset ennusteluvut

   -- Kriisitunnelma, joka lähti leviämään USAn asuntomarkkinoilta elokuussa
      2007, on pitänyt maailmaa otteessaan jo yli 6 vuotta. Vaikka pelot ovat
      merkittävässä määrin rauhoittuneet, tilanne ei ole vieläkään
      normalisoitunut ja globaali kasvu 2013 jää 3.1 prosenttiin (kesäkuun
      ennusteessa vastaava luku oli 3.2 %) eli samaan kuin 2012. Kasvu vahvistuu
      3.7 (3.9) prosenttiin 2014 ja 3.8 prosenttiin 2015. Vaikka globaali
      aktiviteetti vahvistuu nimenomaan kehittyneiden maiden elpymisen ansiosta,
      kehittyvien maiden osuus maa-ilmantalouden kokonaiskasvusta on
      ennustejaksolla yli 75%.
   -- Aasian maiden kasvava raaka-ainekysyntä pitää yllä öljyn ja muiden
      raaka-ainehintojen pitem-män ajan nou-supainetta, kun taas laskupainetta
      luovat kehitty-neiden maiden vaisu aktiviteetti sekä Yhdysvaltain
      liuskeöljy- ja liuskekaasutuotannon nopea kasvu. Kun vastakkaiset voimat
      kumoavat ainakin osittain toistensa vaikutusta, perusennusteessa
      Brent-raakaöljyn hinta vaihtelee lähellä nykytasoa koko ennustejakson ajan.
   -- Yhdysvaltain kokonaistuotanto, joka kasvoi 2.2 % 2012, lisääntyy 1.6  (1.8)
      % vuonna 2013, 2.2 (2.2) % vuonna 2014 ja 2.3% vuonna 2015. Keskus-pankki
      FED alkaa vähentää kvantitatiivisen QE3-elvytyksen panoksia lähikuukausien
      aikana, mutta ohjauskoron se kääntää va-rovaiseen nousuun vasta 2014
      lopussa (syksyllä). Vuoden 2015 lopussa ohjauskorko on 2.0 %.
      Pitkäkestoisesti keveän rahapolitiikan seurauksena inflaatio kiihtyy yli 3
      prosenttiin keskipitkällä aika-vä--lil-lä.
   -- Kiinan BKT kasvaa 7.5 (7.8) % vuonna 2013 eli hieman hitaammin kuin viime
      vuonna. Kasvu on 7.8 (8.2) % 2014-15.
   -- Euroalue ajautui taantumaan 2011 lopussa ja BKT 2012 su-pis-tui -0.6 %.
      Häi-riöiltä tuskin vältytään jatkossakaan, mutta yleis-ku-vassa eurokriisin
      rauhoittuminen etenee. Vaikka elpyminen jatkuu kuluvan syksyn aikana, BKT
      2013 supistuu -0.4 (-0.6)%. Vuonna 2014 päästään 1.0 (1.1) prosentin ja
      2015 1.2 prosentin kasvuun. Inflaatio, joka oli 2.5 % 2012, on 1.5 (1.6) %
      vuonna 2013 ja 1.7 (1.7) % vuonna 2014 sekä 1.8 % vuonna 2015. Euroopan
      keskuspankki EKP pitää ohjauskorkonsa nykyisellä 0.5 pro-sen-tin tasol-la
      2015 alkuun (2014 syksyyn). Silloin ohjauskorko kääntyy nousuun ja on 1.5 %
      2015 lopussa.
   -- Euroopan uhka-skenaario
 ssa poliittiset häiriöt johtavat europaniikin uusiutumiseen ja maanosa
      vajoaa takaisin taantumaan. Vaik-ka uhkaskenaarion todennäköisyyttä ovat
      alentaneet eurotasolla tehdyt talouspolitiikan päätökset, EKPn
      elvytystoimet, velka-maiden vakautustoimet sekä yritysten ja kuluttajien
      vahvistunut luottamus, Italian poliittinen kaaos nostaa uhkaskenaarion
      todennäköisyyden 20-25 (20)prosenttiin. USAn uhkaskenaariossa poliittinen
      sotatila estää sopimuksen velkakaton nosta-mi-sesta. Se johtaa yleisen
      epävarmuuden ohimenevään räjähdykseen. Kasvun merkittävän hidastumisen
      todennäköisyydeksi arvioimme 25-30 (25) %.
   -- Finanssi- ja raha--politiikan edessä oleva, väistämätön kiristyminen ja
      valtionvelan kasvu rajoit-ta-vat ke-hit--ty-nei-den maiden ta-lous-kasvua
      vielä vuosikymmenen jälkipuoliskolla.
   -- Suomen talous irtosi finanssikriisin aiheuttamasta taantumasta syksyllä
      2009. Vain 2½ vuotta myöhemmin, keväällä 2012 talous vajosi uu-teen
      taantumaan ja BKT supistui viime vuonna -0.8 %. Viime vuoden loppu ja
      kuluvan vuoden alku olivat niin heikot, että BKT supistuu vuositasolla -0.8
      (-0.2) % myös 2013. Kun euroalue elpyy ja luottamus vahvistuu, Suomen
      talouskasvu vahvistuu. BKT kasvaa 2014 vuositasolla 1.2 (1.6) % ja 2015
      1.6%.
   -- Perusennusteessa Suomen trendikas-vu vakiintuu ensi vuoden aikana noin 1½
      pro-sentin tasolle. BKT tavoittaa 2007 lopun tason vasta vuonna 2017.
      Keskipitkällä tähtäimellä Suomen talouskehitys jatkuu hieman vahvempana
      kuin euroalueella keskimäärin. Kas--vu-etua moniin Manner-Euroopan
      euromaihin antaa mm. fi-nans-si-politiikkamme pienempi kiris-tystarve,
      vientimme suurempi Aasia-paino, vahva ict-osaaminen sekä
      pankki-sekto-rim-me parempi kunto ja luo-tonantokyky. Toisaalta kasvuetua
      kaventaa yli 10 vuot-ta jatkunut tärkeimpiä kil-pai---lijamaita nopeampi
      palkkojen nousu, joka on rapauttanut hinta-kil-pai-luky-kymme varsinkin
      Saksaan ja kriisivuosina 2009-12 myös Ruotsiin nähden.
   -- Inflaatio, joka oli 2.8 % 2012, on 1.5 (2.2) % vuosina 2013-14 ja 2.0 %
      vuonna 2015. Työttömyysaste, joka oli 7.7 % 2012, on 8.3 (8.2)% vuonna
      2013,  8.2 (8.2) % vuonna 2014 ja 8.0 % vuonna 2015.

Keskeiset epävarmuudet ja uhkat

Suurimmat talousepävarmuudet ovat viime vuosina liittyneet euromaiden ja USAn
velkaongelmiin. Vaikka tilanne on rau--hoittunut merkittävästi, poliittisiin
prosesseihin liittyviä uusia rahoitus-mark-ki-na-häi-ri-öitä ei voi sulkea
pois. Sy-ty-tyslanka saatiin juuri ja juuri sammutettua Italiassa, jonka
poliittinen tilanne on kaaosmainen. Yhdysvalloissa republikaanien tiukentunut
linja näyt-tää estävän sovun velkakaton nostamisesta. Jos niin käy,
liittovaltio ei voi huolehtia taloudellisista sitoumuksistaan.
Uhka-ske-naa-ri-os-sa kehittyneet maat va-jo-a-vat uudelleen kollektiiviseen
taantu-maan. Se iskisi myös vientivetoisiin kehittyviin talouksiin.

    Toinen suuri riski liittyy kehittynei-den maiden keskuspankkipolitiikan
 normalisoimiseen eli ns. exit-prosessiin. Pääroo-lis-sa on USAn keskuspankki
 FED, jonka oh--jauskorko on ollut syksystä 2008 nollan tuntumassa. Ultrakeveän
 korko-po-li-tiikan rinnalla FED on lisännyt likviditeettiä massiivisilla
 arvopaperiostoilla. Joulukuusta 2012 lähtien ostoja on ollut 85 mrd USD
 kuukausittain. 

    FEDin politiikka on saanut sijoittajat siirtymään korkomarkkinoilta
 osakemarkkinoille yleensä ja kehittyvien mai-den mark-kinoille erityisesti.
 Pääomavirtojen kas-vaessa kehittyvien maiden (mm. Brasilia, Intia,
 Etelä-Afrikka, Indonesia, Thai-maa, Turkki) valuutat vahvistuivat. Pelkkä FEDin
 johtajan, Ben Bernanken, toukokuinen viittaus siihen, että arvopa-pe-riostoja
 aletaan vähentää syksyllä, johti paniikkireaktioon ja pääomapakoon.
 Kehitty-vi-en mai-den valuuttojen raju heik-ke-neminen palautti mieleen
 Kaakkois-Aasian kriisin 90-luvun lopussa. Todennäköisyys sille, että edessä
 olisi saman-ta-pai--nen kriisi, ei ole kuitenkaan kovin suuri. Yleisesti ottaen
 kehittyvien maiden ulkomainen velka on nyt pienempi ja valuut--tavarannot
 suuremmat kuin edellisessä kriisissä. Jos kehittyvien maiden kasvu kuitenkin
 häiriintyy, vaikutus maail-man-talouteen on 90-lukua suurempi, sillä niiden
 osuus globaalista BKTsta on jo 50 %. Syyskuussa FED perääntyi suunnitelmastaan
 vähentää arvopaperiostoja. Suunniteltu politiikkamuutos on kuitenkin edessä
 varsin pian ja silloin merkittävätkin markki-na-häi-riöt ovat mahdollisia. 

    USAssa ei päästy keväällä 2013 sopuun menoleikkauksista bud-jetin
 tasapainottamiseksi. Uhkavaihtoehdoksi kesällä 2011 sää-det-ty menoleikkuri
 aktivoitui kevättalvella. Vastoin odotuksia kuluttajien ja yri-tysten luottamus
 on kestänyt ja kasvu jatkunut. Kasvun merkittävän hidastumisen riski on 25-30%.
 Sitä pitää yllä FEDin exitiin sekä kongressin toimiin liittyvä epävarmuus. 

Euroopan akuutit riskit liittyvät velkakriisin hallitsemiseen ja siihen
liittyviin poliittisiin yllätyksiin. Jos euro-krii-si kärjistyisi uu-delleen ja
muuttuisi hallit-se-mattomaksi, euroalue vajoaisi takaisin taantu-maan. Tämän
uhkaskenaarion toden-näköisyydeksi arvioimme 20-25 %.

    Keskipitkän ajan lisäriski liittyy siihen, että ultrakeveä rahapolitiikka on
 saattanut synnyttää tasapainottomuuksia ja talous-kuplia, joiden korjautuminen
 ja/tai puhkeaminen voi luoda häiriöitä rahoitusmarkkinoiden tasapainoon
 2014-16. 

    Globaalitalouden suurin pit-kän ai-ka--välin uhka liittyy
 ilmas-ton-muutok-seen ja kasvihuone-kaa-----sujen hil-lit-se-mi-seen. Toi-nen
 -- paitsi kaikkia kehit-tyneitä myös monia kehittyviä maita (mm. Venäjä, Kiina)
 kos--ket-tava – pitkän ajan mega-haas--te liittyy väestön ikääntymiseen ja
 siihen sopeutumiseen. 

Suomen talouspolitiikka valinkauhassa

Suomen talousongelmissa suh-danneongelmat yh-dis-tyvät rakenteellisiin
ongelmiin ja heikentyneeseen kilpailukykyyn. Siksi hallituksen elokuussa
esittämä rakenneuudistuspaketti on välttämätön taloutemme tulevalle
menestykselle. Rakennepäätökset, jotka odottavat vielä konkretisointia, eivät
ala tukea kasvua välittömästi. Silti ne ovat aivan keskeisen tärkeitä
kestävyysvajeen korjaamisen ja siten myös Suomen luottokelpoisuuden kannalta.

    Työmarkkinoiden alustava tulosopu on ensim-mäinen oikeasti maltillinen
 sopimus miesmuistiin, mutta sen vientiä tu-ke-va vaikutus näkyy vasta
 vähitellen. Kilpailukyky ei parane sillä het-kellä, kun sopimus
 allekirjoitetaan. Se paranee vasta sitä mukaa kuin kilpailijamaissa palkkojen
 nopeampi nousu ehtii kumuloitua. Kahden vuoden so-pi-muksen aikana
 kil-pai-lu-kykymme vahvistuminen Saksaan ja Ruotsiin lienee enintään 4-5%. Kun
 kustannuskilpailukykym-me on heikentynyt Sak-saan reilusti yli 20 %
 vuosituhannen alusta ja Ruotsiin yli 10 % finanssikriisin alusta,
 kilpailuasemamme korjaaminen vaatii mon-ta maltillisten korotusten vuotta
 alkavan sopimuksen jälkeenkin. Ensimmäinen askel pitkälläkin polulla on silti
 aina se tärkein. 

    Valtion velkaa ei tule demonisoida. "Hyvä velka" on se, jolla rahoitetaan
 investointeja tulevaisuuden talouskasvuun ja samalla velanhoitokykyyn. "Huono
 velka" on kyseessä, jos sen avulla ei vahvisteta kasvupotentiaalia, vaan velka
 jää rasittamaan talouden pitkän ajan kasvumahdollisuuksia ja samalla
 velanhoitokykyä. Talouspolitiikan päättäjien vastuulla on, että maa ottaa vain
 "hyvää velkaa". "Hyvä velka" on siunaus, "huono velka" on synti. 

    Pahinta kansantalouden pitkän ajan velanhoitokyvyn kannalta olisi
 elinkelpoisten yritysten kaatuminen ohimeneviin ongelmiin. Pahinta julkisen
 talouden kestävyyden kannalta olisi työttömyyden massiivinen nousu, sillä
 suhdannetyöttömyys muuttuu yllättävän nopeasti rakennetyöttömyydeksi. Typerintä
 on kiristäminen silloin, kun maa on taantumassa. Kuten Euroopan kriisimaiden
 kokemus osoittaa, tulos on taantuman syveneminen. Silloin budjettitasapaino ei
 vahvistu vaan heikkenee. Onko Suomessa siis kiristetty oikeaan aikaan? Ei!
 Kiristäminen taantuvassa tai taantumasta irti pyristelevässä taloudessa on
 ollut vakava virhe. 

    Jostakin syystä hallitusten – myös Suomen - on ollut helpompi teh-dä
 säästöpäätöksiä kuin uudistaa rakenteita. Eri-tyi-sen kummallista tämä on
 siksi, et-tä pitemmän ajan rakennemuutokset useissa tapauk-sissa vähentävät
 hätä-leik-kauk-sien tarvetta. Suomessa eläkeiän nosto toimisi juuri näin.
 Kestävyysvajeen korjaamisen näkökul-mas---ta se olisi teh-nyt tarpeettomiksi
 osan niistä kiristystoimista, joita hallitus on viime ja tänä vuon-na teh-nyt.
 On ollut helpompi lyö-dä pöytään päätöksiä, jotka ovat vaikeuttaneet taantu-maa
 ja lisänneet työttömyyttä, kuin tehdä pit-källä aikavälillä vai-kut-tavia,
 monen vuosikym-me-nen ajalle jakautuvia uudistuksia, jotka saattai-sivat
 työurat linjaan eliniän pitenemisen kanssa. 

    Valtiovarainministeriö arvioi kestävyysvajeen ole-van 4.7 % BKTsta.
 Kestävyysvaje ei kuitenkaan ole akuutti ongelma, sillä Suomen budjettivaje ja
 velka-aste ovat tällä hetkellä parasta AAA-luokkaa. Juuri nyt Suomen valtio
 maksaa uusista 3 ja 5 vuoden lainoista negatiivista reaalikorkoa ja 10 vuoden
 reaalikorko on nollan tuntumassa. Tästä tilanteesta kannattaa ottaa hyöty irti
 juuri nyt, sillä veron-korotukset ja meno-leikkaukset hidastavat nousua syvästä
 kuopasta. Ja mitä heikompi on kasvu, sitä suurempi on budjetin alijäämä. 

    Kun vaarana on luotto-luo-ki-tuk-sen heik-ke-ne-mi-nen, ly-hyen ajan
 kiristyksestä luo-pu-minen vaatii rinnalleen ratkaisun, jo-ka vah-vistaa
 talouden kas--vupotentiaalia ja valtion-talouden tasa-pai-noa pit---källä
 aikavälillä. Jos päätös kasvua tukevasta fi--nanssipolitiikasta liittyy
 työurien pitene-mis-tä tu-ke-viin päätöksiin (ml. eläkeiän vähittäi-nen nousu
 tule-vien 10-20 vuoden aikana), elpyminen helpottuu, työllisyys vahvistuu ja
 Suo-men pitkän aikavälin velanhoitokyky pa-ran-ee. 

    Edellä esitetyn valossa hallituksen elokuussa esittelemä talouspolitiikan
 paketti on merkittävä askel oikeaan suuntaan. Lyhyen ajan toimien punainen
 lanka on pyrkimys lisätä työn tarjontaa, saada mahdollisimman moni mukaan
 työelämään. Rakennepaketti on vielä epämääräinen, mutta konkretisoituessaan ja
 toteutuessaan se on ensimmäinen vahva yritys kestävyysvajeen korjaamiseen.
 Päättäväisillä toimilla onnistumisen mahdollisuudet ovat hyvät. 

    Jatkossa kestävyysvaje-keskustelun tulee fokusoitua työ-voi-man lisäämiseen
 ja tuottavuuden vahvistamiseen. Keskeisiä teemoja ovat työurien pituus,
 maahanmuutto, kilpailukyky, teknologia ja innovaatio-ky-ky, yritystoiminnan
 edel-lytykset jne. Mitä vii-saam-pia ja pitkävaikutteisempia ratkaisuja
 teh-dään, sitä pienempi on kiireisten pakkoleikkausten tarve. Jos kasvun
 tukemiseen liittyy työ-urien pitenemistä tukevia päätöksiä (ml. elä-ke-iän
 nosto), Suomen pitkän aikavälin velanhoito-kyky vahvistuu. Sen ymmärtävät myös
 sijoittajat ja luottoluokittajat. 

    Suomalaisen kilpailukyky-ongelman purkaminen edellyttää hyvin
 vaa-ti-mattomia palkankorotuksia 4-6 vuoden ajan ja samaan aikaan vahvistuvaa
 tuottavuutta. Saksa on osoittanut, että vaikka lääke on ikävä, se tehoaa.
 Tekeillä oleva maltillinen palkkaratkaisu on toteutuessaan ensimmäinen askel
 tällä pitkällä tiellä. Hedelmät poimitaan vuosikymmenen lopulla. 

Aktian taloudellinen katsaus julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi. Sen voi tilata
osoitteesta Aktia Pankki Oyj, Viestintä, PL 207, 00101 Helsinki;
viestintä@aktia.fi tai tulostaa Aktian kotisivuilta www.aktia.fi.

AKTIA PANKKI OYJ

Lisätietoja antaa:
Pääekonomisti Timo Tyrväinen, puh. 010 247 6543

Lähettäjä:
Tiedottaja Anders Wikström, puh 010 247 6294

Jakelu: Tiedotusvälineet