Pääekonomistin blogi: Suomalainen osakesijoittaja herää, kun markkina sukeltaa

Ovatko suomalaiset osakesijoittajat säännöllisiä säästäjiä vai pörssin tiputtua parhaita ostopaikkoja kalastelevia spekulantteja? Tilastojen valossa suomalaiset eivät säästä säännöllisesti osakkeisiin, mutta siirtyvät helposti ostolaidalle ison kurssiromahduksen jälkeen. Mikä sitten olisi järkevin strategia, kun tekee sijoituksia osakkeisiin?  

Osta säännöllisesti tai markkinan sukeltaessa

Perinteinen sijoitusneuvo kuuluu: kannattaa ostaa osakkeita säännöllisesti. Pörssiosakkeiden hankinnat tulisi jakaa ajallisesti tasaisesti, esimerkiksi kuukausittain. Näin sijoittaja ostaa automaattisesti osakkeita, kun pörssikurssit nousevat, laskevat, ovat kalliita tai halpoja. Jos suomalaiset seuraisivat tätä ohjetta säntillisesti, pitäisi kotitalouksien osakkeiden nettohankintojen pysyä tasaisen positiivisina pörssin kehityksestä riippumatta. Koetan itse seurata tätä ohjetta.

Toinen, yhtä perinteinen sijoitusneuvo kuuluu, että osakkeita kuuluisi ostaa, kun niiden hinnat ovat sukeltaneet. Eli osta silloin, kun kaikki muut pelkäävät. Neuvo pitää kyllä paikkansa, sillä parhaat sijoitukset on tehty pörssiromahdusten jälkeen. Tätä kutsutaan markkinoiden ajoittamiseksi, eli osakkeita hankitaan niiden hintojen laskettua. Jos kaikki seuraisivat tätä ohjetta, tulisi kotitalouksien osakkeiden nettohankintojen olla vahvasti positiiviset juuri pörssin laskujaksojen jälkeen. Oikean ostoajankohdan määrittäminen systemaattisesti on kuitenkin mahdotonta.

Tilasto ei tue säännöllistä säästämistä

Silmämääräisesti tarkasteltuna näyttää siltä, että suomalaiset kotitalouden seuraavat paremmin toista sääntöä kuin ensimmäistä. Kun katsoo miten kotitaloudet sijoittavat listattuihin osakkeisiin, on selvää, että ajatus säännöllisestä säästämisestä ei ole siirtynyt käytäntöön. Osakkeiden netto-ostot vuosineljänneksittäin vaihtelevat voimakkaasta vuoteen 2000 ulottuvassa aikasarjassa. Säännöllinen säästäminen tarkoittaisi, että osakkeita ostetaan tasaisesti joka vuosineljännes.

Sen sijaan pientä osviittaa markkina-ajoituksesta on. Eli siitä, että osakeostot painottuvat aikoihin ajankohtiin, jolloin pörssi on laskenut voimakkaasti. Esimerkiksi vuoden 2008 finanssikriisin synnyttämän pörssiromahduksen jälkeen kotitalouksien osakkeiden nettohankinnat olivat positiiviset yhdeksän vuosineljännestä putkeen. Myös koronakriisissä ja nyt käynnissä olevassa hintakriisissä suomalaiset kotitaloudet ovat olleet selvästi ostolaidalla.

Tässä vaiheessa on hyvä huomata, että esitetty data kattaa vain suorat sijoitukset pörssiosakkeisiin. Monet suomalaiset säästävät osakkeisiin myös rahastojen kautta, joka ei siis näy tässä tilastossa.

Osakkeiden pitäminen antaa parhaat tuotot

Arjen puheessa osaketuotot keskittyvät helposti vain osakkeiden hinnanmuutoksesta saatavaan tuottoon eli arvonnousuun. Tuottoa toki sekin, mutta kokonaistuoton kannalta osingot ovat osakesijoittajalle hintamuutosta tärkeämpi tuoton lähde. Vuodesta 1996 painorajoitetun OMX Helsinki Capped -osakeindeksin kokonaistuotoista noin 70 prosenttia tuli osingoista ja loput hinnanmuutoksesta.

Summa summarum: Osakkeiden jatkuva ostaminen ja myyminen johtaa helposti siihen, että osinkojen osuus kokonaistuotoista ei yllä tasolle, johon historiassa on totuttu. Ja koska parhaan mahdollisen ostoajakohdan löytäminen on systemaattisesti mahdotonta, on riski iso sille, että osakkeen osto- ja myyntihinnat ovat epäedullisia. Tämä heikentää osakespekulanttien tuottoja verrattuna säännöllisesti säästäviin.

Lasse Corin lasse.corin(at)aktia.fi
Twitter: @lassecorin