Pääekonomistin blogi: Ruotsilla 10 miljardin euron etumatka investoinneissa

Suomi tarvitsee lisää investointeja! Tämä on valitettavan tuttu lause valitettavan monen vuoden ajalta. Lause on myös valitettavan totta. Mutta kuinka paljon lisää investointeja tarvitsemme? Jotta olisimme talouden kokoon suhteutettuna samalla tasolla kuin länsinaapurimme Ruotsi, pitäisi Suomessa investoida lähes 10 miljardia euroa enemmän - joka vuosi.

Puhun nyt nimenomaan investoinneista koneisiin, laitteisiin ja tuotekehitykseen. Näihin sisältyvät sellaiset asiat kuin kuorma-autot, IT-järjestelmät, tehtaiden tuotantolaitteet ja uusien tuotteiden kehitys. Niillä valmistetaan uusia ratkaisuja myytäväksi maailmamarkkinoille, vahvistetaan kilpailukykyä ja mikä tärkeintä, luodaan uusia työpaikkoja.

Ruotsin saavuttaminen edellyttäisi 45 % kasvua

Pelkkien eurojen ja kruunujen vertaaminen ei ole mielekästä, koska Ruotsi on Suomea melko tarkasti kaksi kertaa suurempi talous. Tästä syystä investointien määrä on järkevä suhteuttaa bruttokansantuotteeseen (BKT). BKT mittaa yhden vuoden aikana tuotettujen palveluiden ja tavaroiden arvon.

Suomessa investoitiin koneisiin, laitteisiin ja tuotekehitykseen noin 22 miljardia vuonna 2019 (ns. tuotannolliset investoinnit). Tämä vastaa 9,3 prosenttia BKT:sta. Ruotsissa luku oli 13,7 prosenttia. Ero on 4,4 prosenttiyksikköä, joka voi ensisilmäyksellä tuntua pieneltä. Mutta, jotta pääsisimme samalle tasolle Ruotsin kanssa, tulisi meidän investoida joka vuosi lähes 10 miljardia euroa enemmän. Tämä ei ole mikään pieni summa.

Vuositasolla kuusi suurta sellutehdasta

Mitä 10 miljardilla sitten saa? Otetaan esimerkiksi Kemin tuore 1,6 miljardin euron sellutehdas. Vajaalla kymmenellä miljardilla voisi joka vuosi rakentaa kuusi vastaavaa tehdasta. Toinen esimerkki on Finnairin uudet A350-lentokoneet. Listahinta konetyypille on noin 260 miljoonaa euroa (listahinnoista myönnetään tosin yleensä suuria alennuksia). Näitä voisi vuosittain ostaa lähes 40 kappaletta. Finnairilla on kyseistä konetyyppiä laivastossaan 16 kappaletta. Vertailut ovat karkeita, mutta kertovat karua totuutta investointivajeen koosta Ruotsiin verrattuna.

Houkuttelevuus investointimaana avainasemassa

EU:n jälleenrakennusrahastosta ei kannata odottaa pelastajaa. Suomen osuus rahaston tuista on 2,7 miljardia euroa, jaoteltuna usealla vuodelle. Jos tavoitteenamme olisi Ruotsin taso investoinneissa, tarvitaan toimia, jotka vaikuttavat laajemmin ja pitkäkestoisemmin investointihalukkuuteen.

Ikääntyvä Suomi tarvitsee ideoita, tuotteita ja korkeampaa tuottavuutta selvitäkseen vähänevän työvoiman kanssa. Viime aikojen uutiset ovatkin olleet ilahduttavan oikeasuuntaisia.