Vakavaraisuus

Aktia Pankki -konsernin (Aktia Pankki Oyj ja kaikki tytäryhtiöt lukuun ottamatta Aktia Henkivakuutusta) ydinpääoman suhde oli kauden lopussa 18,0 (19,5) prosenttia. Ydinpääoma vähennyserien jälkeen pieneni kauden aikana 14,2 miljoonaa euroa, mikä vaikutti ydinpääoman suhteeseen -0,7 prosenttiyksikköä. Muutos johtuu lähinnä aineettomien hyödykkeiden kasvusta, käyvän arvon rahaston supistumisesta sekä osingonmaksusta. Riskipainotetut sitoumukset nousivat yhteensä 82,5 miljoonaa euroa, mikä vähensi ydinpääoman suhdetta 0,8 prosenttiyksikköä. Riskipainotetut sitoumukset kasvoivat lisääntyneen yritysluotonannon seurauksena.
 
Aktia Pankki -konsernissa sovelletaan sisäistä riskiluokitusta (IRBA) vähittäis- ja osakevastuiden vakavaraisuusvaadetta laskettaessa. Muihin vastuuryhmiin sovelletaan standardimenetelmää. IRB-menetelmää käytetään yhteensä 54 (56) prosenttiin pankkikonsernin vastuista. Työ sisäisten mallien käyttöön ottamiseksi yritys- ja luottolaitosvastuille jatkuu.
 
 
Vakavaraisuus, % 3.12.2017 31.12.2016
  IRB IRB
Pankkikonserni    
Ydinpääoman suhde 18,0 19,5
Ensisijaisten omien varojen suhde 18,0 19,5
Omien varojen suhde 23,4 26,3
     
Aktia Pankki    
Ydinpääoman suhde 17,9 16,1
Ensisijaisten omien varojen suhde 17,9 16,1
Omien varojen suhde 23,2 21,7
Aktia Hypoteekkipankki    
Ydinpääoman suhde - 193,9
Ensisijaisten omien varojen suhde - 193,9
Omien varojen suhde - 193,9
 
Pankkitoiminnan vakavaraisuusvaadetta nostettiin vuoden 2015 alussa, kun Suomessa otettiin käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus ja muuttuva lisäpääomavaatimus. Kiinteä lisäpääomavaatimus nostaa vähimmäisvaadetta 2,5 prosenttiyksikköä. Muuttuva lisäpääomavaatimus tulee vaihtelemaan välillä 0,0–2,5 prosenttiyksikköä. Päätöksen mahdollisen muuttuvan lisäpääomavaateen suuruudesta tekee Finanssivalvonnan johtokunta neljännesvuosittain makrovakausanalyysinsä perusteella. Viimeisimmän päätöksen (22.12.2017) mukaan pankkien suomalaisille vastuille ei asetettu muuttuvaa lisäpääomavaatimusta, eikä makrovakauspolitiikkaa kiristetty muillakaan käytössä olevilla välineillä. Euroopan komissio ei vastustanut Finanssivalvonnan aiempaa päätöstä ottaa käyttöön 15 prosentin alaraja asuntolainasalkun keskimääräiselle riskipainolle niille luottolaitoksille, jotka soveltavat sisäisiä malleja (IRBA), joten raja tuli voimaan 1.1.2018 alkaen. Kauden lopussa Aktia Pankki -konsernin keskimääräinen riskipaino kotitalouksien asuntovakuudellisille vastuille oli IRB-menetelmän mukaan 13,0 (13,5) prosenttia, eli asuntolainojen riskipainoraja pienentäisi ydinpäämaa noin 0,7 prosenttiyksiköllä.
 
Muuttuva lisäpääomavaade lasketaan vastuiden maantieteellisen jakauman mukaan. Muissa maissa viranomaiset ovat asettaneet korkeampia muuttuvia lisäpääomavaatimuksia. Vaade koskee myös tiettyjä pankkikonsernin likviditeettisalkun vastuita. 31.12.2017 Aktia Pankki -konsernin instituutiokohtainen muuttuva lisäpääomavaade oli 0,06 prosenttia vastuiden maantieteellinen jakauma huomioon ottaen. Finanssivalvonta päivitti viimeksi tehdyn makrovalvontapäätöksen yhteydessä rahoitusjärjestelmän kannalta systeemisesti merkittävät luottolaitokset Suomessa (ns. O-SII-laitokset, Other Systemically Important Institution) ja asetti niille lisäpääomavaatimukset. Aktialle ei asetettu O-SII-lisäpääomavaatimusta.
 
Finanssivalvonta asetti 16.12.2016 Aktialle luottolaitostoiminnasta annetun lain nojalla harkinnanvaraisen konsolidoidun lisäpääomavaatimuksen. Vaatimus perustuu valvontaviranomaisen arvioon (nk. SREP). Lisäpääomavaatimus on yhteensä 1,75 prosenttia, ja se kattaa luottoriskiin sisältyvän keskittyneisyysriskin sekä rakenteellisen korkoriskin, koska näille ei aseteta erillisiä pääomavaatimuksia EU:n vakavaraisuusasetuksessa (CRR). Päätöksen mukaan vaatimus tulee täyttää ydinpääomalla. Muutokset tulivat voimaan 30.6.2017. Kaikki lisäpääomavaatimukset huomioon ottaen pankkikonsernin vakavaraisuuden vähimmäisvaade oli kauden lopussa 12,31 prosenttia ja ydinpääoman suhteen vähimmäistaso 10,31 prosenttia.
 
Aktia-konserni otti IFRS 9:n käyttöön 1.1.2018. IFRS 9:ään siirtymisellä oli marginaalinen vaikutus pankkikonsernin vakavaraisuuteen.
 
Aktia Pankki -konsernin vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli vuosineljänneksen lopun luvuista laskettuna 4,5 (4,7) prosenttia.
 
 
 
 
 
 
Vähimmäisomavaraisuusaste* 31.12.2017 31.12.2016
Ensisijainen pääoma 375 390
Vastuut yhteensä 8 259 8 206
Vähimmäisomavaraisuusaste, % 4,5 4,7

* Vähimmäisomavaraisuusaste on laskettu neljänneksen lopun lukujen perusteella

Rahoitusvakausvirasto antoi toisella vuosineljänneksellä Aktia Pankille alentamiskelpoisten velkojen minimivaatimusta (ns. MREL-vaade) koskevan päätöksen. Päätöksen mukaan vaatimus on kaksi kertaa vähimmäispääomavaade ml. luottolaitoslain edellyttämä yhteenlaskettu lisäpääomavaade, kuitenkin vähintään 8 prosenttia taseen loppusummasta. Vaade tulee voimaan 31.12.2018 alkaen.
 
Henkivakuutusyhtiössä on 1.1.2016 alkaen noudatettu Solvenssi II -direktiiviä, jonka vakavaraisuuden laskemisen määritelmät poikkeavat aikaisemmasta vakavaraisuusvaatimuksesta, koska vastuuvelka arvostetaan markkina-arvoon. Solvenssi II:n mukaan yhtiö laskee vakavaraisuusvaateen SCR (Solvency Capital Requirement) ja vähimmäisvakavaraisuusvaateen MCR (Minimum Capital Requirement) sekä identifioi Solvenssi II:n puitteissa käytettävissä olevan vakavaraisuuspääoman. Aktia Henkivakuutus käyttää Finanssivalvonnan luvan mukaisesti SCR:n standardikaavaa ja ottaa vakavaraisuuspääoman laskennassa huomioon direktiivin vastuuvelkaa koskevan siirtymäsäännön.
 
Joulukuun lopussa 2017 SCR oli 85,1 (80,6) miljoonaa euroa, MCR 23,9 (24,4) miljoonaa euroa ja käytettävissä oleva pääoma 169,5 (144,7) miljoonaa euroa. Vakavaraisuusaste oli näin ollen 199,2 (179,4) prosenttia. Ilman siirtymäsäännöksiä SCR oli 98,6 (80,8) miljoonaa euroa, MCR 26,1 (26,7) miljoonaa euroa ja käytettävissä oleva pääoma 116,3 (87,9) miljoonaa euroa. Vakavaraisuusaste ilman siirtymäsäännöksiä oli 117,9 (108,7) prosenttia. Vakavaraisuusluvuissa 31.12.2017 laskennallisten verojen korjausten huomioiminen on muuttunut aikaisempiin kausiin verrattuna, mikä on nostanut SCR-vaadetta. Siirtyminen IFRS 9:ään ei vaikuttanut Aktia Henkivakuutuksen vakavaraisuuteen.
 
Konglomeraatin vakavaraisuus oli 164,5 (188,6) prosenttia. Konglomeraatin vakavaraisuus supistui kauden aikana harkinnanvaraisen lisäpääomavaateen tultua voimaan. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain mukaan vähimmäisvaade on 100 prosenttia. IFRS 9:ään siirtymisellä ei ollut olennaista vaikutusta konglomeraatin vakavaraisuuteen.